Alkoholin myyntirajoitteiden vaikutus alkoholin kulutukseen : case: Suomen alkoholilakireformi 2018
Bibliographic record
Abstract
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan alkoholin myyntirajoitustoimien ja alkoholin kulutuksen yhteyttä, sekä yhteyden taustalla vaikuttavia mekanismeja. Haitalli-sen alkoholinkulutuksen tiedetään aiheuttavan negatiivisia terveysvaikutuksia ja kustannuksia alkoholinkäyttäjälle itselleen, mutta lisäksi myös muille osapuolille. Alkoholimyynnin sääntely on tyypillinen keino pyrkiä vähentämään alkoholista aiheutuvia haittoja. Suomessa alkoholimyynnin sääntelyä kuitenkin kevennettiin vuonna 2018, kun ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäisalkoholipitoisuus nousi aikaisemmasta 4.7 %:sta 5.5 %:iin. Tässä tutkielmassa selvitetään, minkälainen vaikutus sääntelyn keventämisellä oli suomalaisten alkoholinkulutukseen. Tutkimuksessa nojataan teoriaan kuluttajan kulutuspäätöksistä, sekä monopolin ja verotuksen ominaispiirteistä. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan aikaisemman tutkimuskirjallisuuden tuloksia myyntirajoitusten, kuten monopolin ja verotuksen, vaikutuksista alkoholin myyntiin. Tutkimuksen aineistona käytetään Suomen alkoholimyyntitilastoa, jossa on tilastoituna alkoholin anniskelumyynti, sekä Alkon ja muiden vähittäismyymälöiden myyntitiedot. Alkoholin kuukausittaista asukaskohtaista kulutusta analysoidaan ARIMA-aikasarjamallilla. Lisäksi aikasarjaa testataan sen rakennemuutosten varalta. Analyysin pohjalta ei löydetä näyttöä sille, että vuoden 2018 alkoholin saatavuuden lisääntyminen olisi lisännyt alkoholin kysyntää. Mahdollinen selitys tälle on lopulta hyvin maltillinen muutos alkoholimyynnin sääntelyssä. Tuloksen pohjalta harkitaan, mihin suuntaan Suomen alkoholilainsäädäntöä voisi jatkossa kehittää.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.000 | 0.002 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.001 | 0.001 |
| Bibliometrics | 0.002 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.003 | 0.002 |
| Scholarly communication | 0.002 | 0.003 |
| Open science | 0.001 | 0.001 |
| Research integrity | 0.005 | 0.004 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.009 | 0.003 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".