Hyvinvointia yhteistyön keinoin Ruovedellä : tapaustutkimus kunnan roolin muutoksesta
Bibliographic record
Abstract
Sote-uudistus oli vuonna 2015 päättyneen hallituskauden suurin Suomen kuntakenttää ja kuntien hyvinvointijohtamista koskettavista uudistuksista. Kunnissa sote-uudistus on aiheuttanut kysymyksiä siitä, miten uudistus tulee vaikuttamaan kunnan rooliin ja hyvinvointivastuutehtävään, jos kuntien vaikutusmahdollisuudet sote-palveluihin jäävät uudistuksen myötä heikoiksi. Hyvinvoinnin edistäminen yhdistetään yleisesti Suomen julkisen sektorin eli hyvinvointivaltion yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväksi. Suomalainen julkishallinto on käynyt läpi suuria hallinnollisia uudistuksia viime vuosikymmenien aikana (byrokratia, NPM, governance), joiden myötä valtiokeskeisestä institutionaalisesta hyvinvointivaltiosta on siirrytty kohti pluralistista hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa vastuu hyvinvoinnista on eriytynyt monille toimijoille. Hyvinvointivaltion vastuuta hyvinvoinnista on pitkän aikaa siirretty yhä suuremmassa määrin kunnille, kansalaisyhteiskunnalle ja yksilöiden vastuulle. Tätä suuntausta tuki myös 1990-luvun alussa tapahtunut tiukan valtionohjauksen purkaminen. Sote-uudistus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että valtion haluaa kiristää otettaan tulevaisuudessa julkisten hyvinvointipalveluiden järjestämisessä. Kunnissa hyvinvoinnin edistäminen on nähty perinteisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtäväksi, mutta sen monimutkaisen luonteen, ilkeiden ongelmien ja toimintaympäristön muutoksen takia, ne eivät pysty vastaamaan hyvinvointivastuuseen pelkästään sote-palveluiden avulla. Kunnan eri hallinnon alojen on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin edistämiseksi, ja hyvinvointipolitiikan ja -johtamisen tulee olla kunnissa kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen prosessi, niin strategisella kuin toimeenpanevalla tasolla. Tämä vaatii pysyviä hyvinvointia edistäviä hallinnollisia rakenteita, mutta myös yhteistyötä niin kunnan sisällä poikkihallinnollisesti kuin myös sektorirajat ylittävästi alueen muiden toimijoiden kanssa. Se millä tavalla kunnat toteuttavat hyvinvointipolitiikkaansa on yksi kuntien strategisen johtamisen kysymyksistä. Hyvinvoinnin edistämisessä erityisesti kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä rooli ihmisten aktivoijina, yhteisöllisyyden edistäjinä ja ilkeiden ongelmien ennaltaehkäisijöinä. Tämän vuoksi kolmannelle sektorille on kuntien taloudellisen liikkumavaran kaventumisen myötä sälytetty yhä enemmän vastuuta hyvinvointipalveluiden tuottamisesta. Kenellä siis on vastuu hyvinvoinnista? Onko vastuu valtiolla ja kunnilla julkisrahoitteisina toimijoina vai vapaaehtoisvoimin toimivilla järjestöillä? Mikä on tässä yhtälössä yksilön vastuu oman hyvinvointinsa avaintekijänä? Näitä kysymyksiä käsitellään myös tämän tutkimuksen empiirisessä osassa, jossa tarkastellaan miten Ruoveden kunta pystyy vaikuttamaan asukkaidensa hyvinvointiin. Ruoveden kunnan tämän hetkistä tilannetta tutkimalla saadaan suuntaviivoja siitä, miten sote-uudistus ja muut toimintaympäristön tulevat muuttamaan Ruoveden kunnan ja myös muiden kuntien roolia hyvinvoinnin edistämisessä.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.003 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.000 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.006 | 0.003 |
| Scholarly communication | 0.011 | 0.005 |
| Open science | 0.001 | 0.005 |
| Research integrity | 0.002 | 0.003 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.038 | 0.007 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".