Työvoimakoulutuksella leivän syrjään : mikrohistoriallis-narratiivinen tutkimus koulutukseen osallistuneiden työmarkkinapoluista

Työvoimakoulutus on työhallinnon oma aikuiskoulutusjärjestelmä, jolla hoidetaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa. Samalla sillä hoidetaan aikuisväestön koulutustarpeita elinikäisen oppimisen hengessä. Tässä tutkimuksessa on seurattu 1990-laman aikana työttömiksi jääneiden ihmisten työmarkkinapolkujen kehittymistä yksilötasolla työvoimakoulutuksen jälkeen. Koulutushanke oli tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille ja oli nimeltään Matkailuympäristön tuotteistaminen.<br/><br/>Hankkeessa järjestettiin peräkkäin kaksi yhdeksän kuukauden kurssia vuosina 1996-1998. Niihin osallistui yhteensä 58 opiskelijaa. Kurssilaisten työmarkkinatilannetta on seurattu työhallinnon vaikuttavuustavoitteen hengessä heti koulutuksen jälkeen ja puolen vuoden kuluttua. Tässä tutkimuksessa erityinen kiinnostus on tutkia näiden laman pudottamien lappilaisten ihmisten työmarkkinapolkuja koulutuksen jälkeisen viidentoista vuoden ajalta. Tutkimuskohteena oleva koulutushanke oli uutta kokeileva, lumi- ja jäärakentamista sisältävä pilotti.<br/><br/>Tutkimusotteeni on mikrohistoriallis-narratiivinen. Mikrohistoria antaa mahdollisuuden kertoa oikeassa kontekstissa neljännesvuosisadan aikaisia tapahtumia ja yksilöiden tarinoita ymmärrettävästi. Lähestymistapani edustaa konstruktivistista paradigmaa. Konstruktivismi korostaa ajatusta, jonka mukaan ihmiset rakentavat tietonsa ja identiteettinsä kertomusten välityksellä. Olen käyttänyt Bronfenbrennerin (1979) ekologisen systeemiteorian kehikkoa, joka antoi mahdollisuuden ymmärtää yksilöllisiä narratiiveja tässä historiallisessa ajassa ja paikassa. Narratiivisuus tuo mikrohistorialliseen näkökulmaan mielenkiintoisia tutkimuksellisia mahdollisuuksia. Se toimii mikrohistorian kanssa, kun tarkoitus on tavoittaa tutkimuskohteena olevien ihmisten todellisuus.<br/><br/>Tutkimuksessa on laaja ja monipuolinen aineisto. Se koostuu teemahaastatteluista, lomakekyselyistä ja osallistuvan havainnoinnin materiaalista sekä viranomaismateriaalista. Tutkimuskysymyksiä asetin kolme: 1) Miten työvoimakoulutukseen osallistuneet kuvaavat koulutuksen merkitystä omalla opiskelu- ja työpolullaan? 2) Minkälaisia opiskelijatyyppejä työvoimakoulutukseen osallistuneista on mahdollista muodostaa? 3) Minkälaisia työuranarratiiveja osallistuneiden opiskelu- ja työpoluista on löydettävissä 15 vuoden seurannassa? Analyysissa hyödynnettiin sekä narratiivien että narratiivista analyysimenetelmää.<br/><br/>Opiskelijoiden tärkein toive oli työllistyä uudelleen mahdollisimman pian. He tiedostivat hyvin uuden työmarkkinapolun vaikeudet, mutta toivoivat saavansa siihen tukea. He arvostivat luonnon elementtien parissa työskentelyä ja pitivät koulutuksen sisältöjä mielekkäinä. Parhaiten koulutuksessa menestyivät henkilöt, joilla oli riittävästi ammatillista pohjaa ja jotka pystyivät reagoimaan joustavasti koulutuksen sisäisiin tapahtumiin.<br/><br/>Koulutukseen osallistuneiden opiskelijatyyppejä pystyi erottamaan kuusi: Menestyjä, Tilaisuuden hyödyntäjä, Asiantuntija, Vastatuuleen jouluja, Satunnainen kulkija ja Käväisijä. Opiskelijatyypeillä sain konkreettisesti esiin sen, kuinka erilaisilla tavoitteilla ja taustoilla työvoimakoulutuksiin tultiin. Eri tyyppien tarkastelu auttoi myös ymmärtämään syvemmin koulutukseen liitettyjä kokemuksia, odotuksia ja koulutuksen etenemistä. Menestyjät, Tilaisuuden hyödyntäjät ja Asiantuntijat olivat tyyppeinä henkilöitä, jotka tiesivät omat ammatilliset vahvuutensa. He olivat hakeutuneet koulutuksen etsimään itselleen luontoon liittyviä uusia taitoja, joista voisivat löytää työuralle uusia ideoita. Vastatuuleen joutujien koulutus alkoi positiivisesti ja heillä oli tullessaan vahvoja odotuksia koulutuksen sisältöön. Kurssin edetessä heille tuli kuitenkin henkilökohtaisia ongelmia, jotka sekoittivat hyvin alkaneen kurssin. Satunnaiset kulkijat ja Käväisijät ovat tyyppejä, joiden ohjautuminen koulutukseen oli vähemmän harkittua ja perusteltua. Monen koulutus keskeytyi henkilökohtaisen syyn vuoksi.<br/><br/>Kolmanneksi tarkastelen, minkälaisia uranarratiiveja kurssilaisten viidentoista vuoden työmarkkinapoluista on mahdollista kuvata mikrohistoriallinen konteksti taustalla. Narratiivisen analyysin tuloksena jaoin työurat viiteen uratyyppiin: vakaa työura, nousujohteinen työura, liikkuva työura, epävakaa työura ja poikkeava työura. Työuranarratiivien etsiminen syvensi edelleen ymmärrystä työvoimakoulutukseen osallistuneiden elämänkuluista. Siinä missä opiskelijatyypit kuvasivat heidän koulutuskokemustaan ja -tavoitteitaan, työuranarratiivit antoivat mahdollisuuden tarkastella koulutuksen jälkeistä etenemistä.<br/><br/>Yhteenvetona voi todeta, että tutkimuskohteena olevien henkilöiden työmarkkinapolut ovat edenneet viidentoista vuoden tarkastelussa yksilöllisesti. Tutkimushenkilöiden työhistoriat ja opiskelupolut osoittavat asianomaisten olleen erittäin aktiivisia tutkimuskurssien jälkeen. Kurssilaisten kokemukset ja työmarkkinaurat hahmottuivat moninaisina tyyppitarinoina. Ne heijastelivat aikansa yhteiskunnallista tilannetta, mutta niiden tarkastelu antaa myös uusia näkökulmia tämän päivän työmarkkinoiden ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kehittämiseen.

Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.