”Trendikäs lentää Albaniaan, trendikkäin ei mihinkään” : Miten kehykset ilmentävät lentämistä medialisoituneena ilmiönä Helsingin Sanomien ilmastonmuutosta käsittelevissä sisällöissä 2018-2019
Bibliographic record
Abstract
Ilmastonmuutos määrittää suhdettamme ympäristöömme, kulutuskäyttäytymiseemme ja elintapaamme. Se ei ole enää aihe, joka on pelkästään ympäristöön tai tieteeseen liittyvä asia, vaan ilmastonmuutos läpäisee kaikki sosiaalisen elämän sfäärit. Ilmasto- ja ympäristökysymykset liittyvät myös matkailuun, kun kuluttajat pohtivat matkustusvalintojaan ja niiden vaikutuksia. Ilmastonmuu-toksen kannalta keskeinen haaste on lentoalan ennakoitu kasvu. Lentoliikenne on aiemmin kaksinkertaistunut noin viidentoista vuoden välein, mutta 2000-luvulla lentäminen on lisääntynyt vielä nopeammin. Lentämiseen on viime aikoina liitetty käsitteitä kuten lentohäpeä, mikä tarkoittaa häpeää, jota ihmiset tuntevat lentomatkailunsa aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Media on keskeinen linkki ihmisten ja sosiaalisen maailman välillä. Journalistiset sisällöt selittävät omalta osaltaan maailman tilaa ja muodostavat lukijoilleen kuvan maailmasta - myös lentämisestä. Tässä pro gradu -työssä selvitetään, millä tavalla lentämistä ilmiönä kehystetään Helsingin Sanomissa (HS), kun lentämistä käsitellään ilmastonmuutoksen yhteydessä, miten kehykset ilmentävät lentämistä medialisoituneena ilmiönä ja kenen äänellä lentämisestä puhutaan. Tutkimuskohteena on HS:n sisällöt ajanjaksolla 8.10.2018 – 8.10.2019. Tutkimusjakson aloituspäivämäärä on vuoden 2018 hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraportin julkistamispäivä. Ilmastokeskustelun kannalta tutkimusjaksoon ajoittuu mielenkiintoisia yhteiskunnallisia tapahtumia, kuten eduskunta- sekä EU-parlamenttivaalit, Suomen EU-puheenjohtajuus, kansalaisaloite lentoverosta sekä YK:n ilmastokokoukset. HS valikoitui tutkimuskohteeksi lukijamääränsä ja tavoittavuutensa vuoksi. Lehti lukeutuu Suomen päämedioihin, jota yhteiskunnalliset päättäjät, erilaiset edunvalvonta- ja vaikuttajajärjestöt, muut yhteiskunnalliset toimijat sekä muut mediat seuraavat kattavasti. Lehti myös nimitti vuodeksi 2019 ilmastokirjeenvaihtajan. Tutkielman teoreettinen kehys nojaa Nick Couldryn ja Andreas Heppin (2017) ajatuksiin medialisaatiosta ja Couldryn teoriaan median symbolisesta vallasta sekä McCombsin ja Shawn (1972) agenda setting -teoriaan. Nämä käsitteet auttavat ymmärtämään journalistisen työn vaikutusta sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen, kun puhutaan lentämisestä ilmiönä ilmastonmuutosuutisoinnin yhteydessä. Tutkielmassa käytetään sisällön määrällistä analyysiä muodostamaan kokonaiskuva Helsingin Sanomien aineistosta. Sisällön analyysillä selvitetään myös, kuka puhuu lentämisestä eri kehyksissä. Aineiston syvällisempään tarkasteluun käytetään kehysanalyysiä. Kehysanalyysin menetelmin selvitetään, miten lentämistä kehystetään, kun siitä puhutaan ilmastonmuutokseen yhteydessä ja miten kehykset ilmentävät lentämistä medialisoituneena ilmiönä. Tutkimusaineisto on kerätty lehdestä mediaseurantatyökalulla. Digitaalinen haku sekä sisällön kuratointi tuotti analysoitavaksi yhteensä 176 sisältöä. Analysoitavaksi on otettu koko lehdessä julkaistu materiaali, kuten mielipidekirjoitukset, kommentit ja blogit. Näin tutkimusaineisto kuvastaa kattavasti lehden koko sisältöä ja lentämisen esiintymistä HS:n julkaisualustalla, julkisessa tilassa. Tutkimus ei kata kuvia, kuvatekstejä tai grafiikkaa. Helsingin Sanomissa lentäminen suhteessa ilmastonmuutokseen kehystetään kolmella tavalla: poliittisen toiminnan, elämäntavan ja toiminnan muutoksen kehyksin. Kaikille kehyksille on yhteistä pyrkimys lentämisen ongelman ratkaisemiseen suhteessa ilmastonmuutoksen. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa, että löytämäni kehykset lentämiseen ja ilmastonmuutokseen liittyen ovat HS:n agenda settingiä ja näistä kehyksistä käsin lentämisestä halutaan kertoa lukijoille. Puhujina HS korostui toiminnan muutoksessa, poliittiset toimijat poliittisen toiminnan kehyksessä ja tiede ja tutkimus sekä yksityishenkilöt elämäntapa kehyksessä. Politiikan kehyksessä medialisaatio ja median agenda setting ilmeni vaalikoneiden, väittelyiden ja lukijoiden kohtaamisten kautta ja kaikista näistä tuotettiin sisältöä lehteen. Yhteiskunnan toimijat mukautuivat näin median toimintalogiikkaan ja median tuotti näistä sisältöä. Median luomilla narratiiveilla on merkitystä arjen todellisuuden rakentumisessa. Elämäntapa kehyksessä lentohäpeä liittyy medialisaation ajatukseen siitä, että media on resurssi tai referenssi. Toiminnan muutos kehyksessä HS nosti esille erilaisia yksilötason ratkaisuvaihtoehtoja päästöongelman suhteen, jotka toimivat mediavälitteisinä töytäisyinä niin median kuin kansalaisten puolelta kohti poliitikkoja, joiden vastuulla on tehdä skaalautuvat päätökset ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.002 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.000 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.002 | 0.001 |
| Scholarly communication | 0.004 | 0.002 |
| Open science | 0.000 | 0.002 |
| Research integrity | 0.002 | 0.003 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.033 | 0.011 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".