Lasten ja nuorten elämäntyytyväisyys koetun köyhyyden ja materiaalisen puutteen kontekstissa
Bibliographic record
Abstract
Tutkimus käsittelee suomalaisten lasten ja nuorten elämäntyytyväisyyttä sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä erityisesti köyhyyskokemusten ja materiaalisen puutteen kontekstissa. Yhteyttä tarkastellaan lasten arjessa kuluttajuuden, vapaa-ajanvieton sekä sosiaalisten suhteiden näkökulmista. Tutkimus lähestyy koetun hyvinvoinnin ja köyhyyden kysymyksiä lasten itse tuottaman tiedon avulla. Tutkimus paikantuu osaksi lasten koettua hyvinvointia, köyhyyttä, lapsuudentutkimusta sekä sosiaalityötä koskevia keskusteluja. Koettua hyvinvointia lähestytään kognitiivisen, eli tiedollisen elämäntyytyväisyyden käsitteellä. Köyhyyttä tarkastellaan koetun köyhyyden ja materiaalisen puutteen kautta. Tutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta, joissa aihetta analysoidaan kolmen lapsilta kerätyn kyselyaineiston avulla. Aineistoina käytetään kansainvälisen Children’s Worlds, the International Survey of Children’s Well-Being (ISCWeB) -kyselyn Suomen osa-aineistoa vuodelta 2016, vuonna 2014 kerättyä Nuoret Luupin alla -kyselyä sekä vuoden 2015 EViVa -kyselyä. Aineisto koostuu 5399 ala- ja yläkokuluikäisen lapsen vastauksesta. Analyysimenetelminä käytetään keskiarvovertailuja, eksploratiivista faktorianalyysiä sekä lineaarista ja logistista regressioanalyysiä. Tulokset osoittavat suomalaislasten arvioivan elämäntyytyväisyytensä keskimäärin korkeaksi: useampi kuin kahdeksan lasta kymmenestä on tyytyväisiä elämäänsä. Elämäntyytyväisyydessä ja sitä selittävien tekijöiden yhteydessä havaitaan jonkin verran vaihtelua käytetystä mittarista riippuen, mutta enimmäkseen ne tuottavat melko samanlaisen kuvan lasten elämäntyytyväisyydestä. Elämän eri osa-alueisiin, kuten lapseen itseensä, hänelle läheisiin ihmisiin sekä elinympäristöön kohdistuvaa tyytyväisyyttä verrataan yleiseen elämäntyytyväisyyteen. Tyytyväisyys eri osa-alueisiin selittää merkittävän osan yleisestä elämäntyytyväisyydestä vanhemmilla vastaajilla, kun taas nuorimpien lasten kohdalla selitysosuus jää vaatimattomaksi. Nuoremmat lapset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä. Elämäntyytyväisyydessä ei sen sijaan ole muita systemaattisia eroja demografisten tekijöiden tai vanhempien työmarkkina-aseman mukaan. Tulosten perusteella koettu köyhyys ja materiaalinen puute selittävät systemaattisesti lapsen matalampaa elämäntyytyväisyyttä. Yhteydet pääsääntöisesti myös säilyvät lapseen ja hänen perhetaustaansa liittyvien tekijöiden vakiointien jälkeen. Lisäksi koettu köyhyys on yhteydessä kulutusasenteista vähäisempään säästäväisyyteen ja shoppailukeskeisyyteen, vähäisempään ohjattuun harrastamiseen sekä ystävien määrään liittyvään tyytymättömyyteen. Näistä tyytyväisyys ystävien määrään säilyy korkeaa elämäntyytyväisyyttä selittävänä tekijänä vakiointien jälkeenkin, mutta ei riitä suojaamaan koetun köyhyyden yhteydeltä matalampaan elämäntyytyväisyyteen. Tulosten perusteella etenkin nuorempien lapsivastaajien elämäntyytyväisyyttä tutkittaessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota valittuun mittariin. Tutkijan on hyvä varmistaa lapsivastaajilta kysymysten sisällöllinen ymmärrettävyys elämäntyytyväisyyden kaltaista abstraktia ilmiötä mitattaessa. Elämäntyytyväisyyden mittaamista voisi hyödyntää aiempaa monipuolisemmin lasten hyvinvoinnin edistämisessä myös sosiaalityön parissa, esimerkiksi interventioiden vaikuttavuuden mittarina. Matalasta elämäntyytyväisyydestä kärsivien lasten tunnistaminen auttaa toimenpiteiden kohdistamisessa. Köyhyyden torjunnassa tulee ottaa huomioon perheiden ja vanhempien taloudellisen tilanteen kohentamisen lisäksi suoraan lasten arjen osallisuuteen vaikuttavien tekijöiden, kuten mielekkään vapaa-ajanvieton ja sosiaalisen elämän mahdollistaminen.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.002 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.001 | 0.001 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.003 | 0.002 |
| Scholarly communication | 0.006 | 0.004 |
| Open science | 0.001 | 0.004 |
| Research integrity | 0.002 | 0.003 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.048 | 0.019 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".