Radikaalit innovaatiot Suomen kansallisessa innovaatiopolitiikassa : Tutkielma innovaatiopolitiikan merkityksestä radikaaleille innovaatioille
Bibliographic record
Abstract
Tutkielmassa selvitetään, mikä Suomen kansallisen innovaatiopolitiikan merkityksen katsotaan olevan radikaaleille innovaatioille. Lisäksi huomio kiinnittyy politiikkaa koskeviin näkemyseroihin julkisen ja yksityisen sektorin edustajien välillä. Poliittisessa keskustelussa on Suomessa peräänkuulutettu nimenomaan radikaaleja innovaatioita, tekemättä kuitenkaan selkeää eroa radikaaleja tai inkrementaaleja innovaatioita tukevan politiikan välillä. Radikaaleja innovaatioita pidetään tärkeinä, koska niiden nähdään tuottavan merkittävää talouskasvua. Aikaisemmassa innovaatiotutkimuksessa erotellaan toisistaan inkrementaalit ja radikaalit innovaatioprosessit sekä niiden johtaminen, mutta politiikan saralla vastaavaa selkeää erontekoa ei ole havaittavissa. Tutkielmassa radikaaleja innovaatioita ja innovaatiopolitiikan suhdetta tarkastellaan sekä markkinahäiriönäkökulmaa että innovaatiojärjestelmäajattelua hyödyntäen. Nämä näkökulmat nostavat innovaatiopolitiikan keskiöön julkisen rahoituksen, perustutkimuksen, koulutuksen, infrastruktuurin, toimintaympäristön, kyvykkyydet ja verkostot. Tutkielman aineisto sisältää 12 teemahaastattelua, joista osa on kerätty yrityksissä ja osa julkishallinnossa. Tarkastelun kohteena haastatteluissa on työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima kansallinen innovaatiopolitiikka suhteessa radikaaleihin innovaatioihin. Haastattelut toteutettiin pääkaupunkiseudulla keväällä 2014, äänitettiin ja litteroitiin. Viisi haastattelua edustaa yritysten näkökulmaa ja seitsemän virkamiesten. Aineiston analyysi tapahtuu laadullisin menetelmin hyödyntäen QCA-metodia ja teemoittelumenetelmää, joka perustuu keskeisten teemojen tunnistamiseen ja jalostamiseen analyysiksi. Aineiston pohjalta havaitaan haastateltavien erottavan innovaatiopolitiikasta toimenpiteitä, joiden he katsovat kohdistuvan selkeämmin radikaaleihin kuin inkrementaaleihin innovaatioihin. Tietyillä politiikka-alueilla ja tekijöillä nähdään olevan erityisesti merkitystä radikaalien innovaatioiden kannalta. Julkisen rahoituksen merkitys koetaan tärkeäksi radikaaleille innovaatioille, mutta kehityskohteeksi esitetään rahoituksen laajentamista tutkimus- ja kehitysvaiheen yli pilotointi- ja kaupallistamisvaiheisiin. Muita esille nousevia tekijöitä ovat lainsäädännön kehittäminen perusluonteeltaan rajoittavasta mahdollistavaksi, verkostojen hyödyntämisen tukeminen ja kokeiluihin kannustaminen. Havaitaan myös, että virkamiesnäkökulmasta haastavana osa-alueena koetaan yritysten osaamiskehityksen tukeminen. Yksityisen ja julkisen sektorin edustajien välillä suurimmat näkemyserot liittyvät siihen, kuinka laajana innovaatiopolitiikan keinovalikoimaa pidetään. Tuloksista käy ilmi, että julkishallinnon virkamiehet tarkastelevat innovaatiopolitiikkaa laajemmin innovaatiojärjestelmien näkökulmasta, kun yritysten edustajat näkevät innovaatiopolitiikan mahdollisuudet pitkälti julkisessa rahoituksessa ja julkisin varoin tuotetussa perustutkimuksessa. Sekä tutkielman aineistoon että teoreettiseen viitekehykseen liittyy rajoituksia, joita ei saa unohtaa tuloksia tulkittaessa. Innovaatiojärjestelmäajattelun ja markkinahäiriöajattelun kautta on nostettu esiin tiettyjä innovaatiopolitiikan kannalta relevantteja tekijöitä jättäen mahdollisesti huomiotta toisia. Lisäksi tutkielman aineisto edustaa yksittäisten henkilöiden näkemyksiä ja mielikuvia tutkimusaiheesta, minkä takia tuloksista ei tule vetää kovin pitkälle vietyjä päätelmiä.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.005 | 0.006 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.001 | 0.001 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.002 |
| Science and technology studies | 0.003 | 0.005 |
| Scholarly communication | 0.016 | 0.009 |
| Open science | 0.001 | 0.007 |
| Research integrity | 0.003 | 0.006 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.044 | 0.013 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".