Kansallinen ihmisoikeusinstituutio osana suomalaista ihmisoikeusjärjestelmää
Bibliographic record
Abstract
Suomalaisen perus- ja ihmisoikeusjärjestelmän ominaispiirteenä on vuosia pidetty hajanaisuutta ja puutteellista koordinoinnin. Osittain tähän problematiikkaan vastaten Eduskunta hyväksyi 20.5.2011 hallituksen esityksen pohjalta eduskunnan oikeusasiamiestä koskevan lain muuttamisen. Lakimuutoksella perustettiin oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen erillinen perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen keskittyvä yksikkö: Ihmisoikeuskeskus. Hallituksen esityksen mukaan Ihmisoikeuskeskus tulisi toimimaan yhdistävänä linkkinä perus- ja ihmisoikeuskentällä. Sen yhdistää yhteen kansalaisyhteiskunnan, tutkimuksen ja muun toiminta perus- ja ihmisoikeuksien saralla. Lisäksi se edustaisi Suomea kansainvälisillä ihmisoikeusfoorumeilla ja tuottaisi aktiivisesti uutta tutkimusta yhteiskunnalliseen käyttöön.\n\nPerustamisen taustalla voidaan kuitenkin nähdä suurempia paineita niin poliittisesti kuin oikeudellisestikin. Suomi oli yksi niistä harvoista Euroopan valtioista, joissa ei vielä ollut erityistä Pariisin periaatteisiin perustuvaa kansallista ihmisoikeusinstituutiota. Lakimuutoksella perustettu Ihmisoikeuskeskus yhdessä sen Ihmisoikeusvaltuuskunnan ja eduskunnan oikeusasiamiehen laillisuusvalvontatehtävien kanssa muodostavat Pariisin periaatteiden mukaisen kokonaisuuden, joka voidaan katsoa tällaiseksi perus- ja ihmisoikeuksien suojeluun ja edistämiseen tarkoitetuksi kansalliseksi ihmisoikeusinstituutioksi. Suomen hajanainen perus- ja ihmisoikeusjärjestelmä asettaa toiminnalle kuitenkin omanlaisiaan haasteita, mutta toki myös mahdollisuuksia.\n\nTässä pääosin oikeusdogmaattisessa tutkimuksessa tarkastellaan tätä Pariisin periaatteiden mukaisen ihmisoikeusinstituution asemaa suomalaisen ihmisoikeusjärjestelmän osana. Tutkielma liikkuu paikoittain myös oikeuspoliittisella ja oikeussosiologisilla rajamailla. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat instituution luoma lisäarvo, valvonnan ja edistämisen väliset kysymykset sekä instituution oikeudellinen suhde muihin toimijoihin. Tutkielman näkökulma on kokonaisvaltainen, ja tämän vuoksi kansallisen tason lisäksi tuodaan esille myös kansainvälistä ulottuvuutta.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame distilled prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. Learned from the 10,348 direct Codex labels and 10,348 direct Gemma labels. Candidate is the union of thresholded teacher heads; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels or direct frontier model labels.
Codex and Gemma teacher scores by category
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.000 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.001 | 0.001 |
| Bibliometrics | 0.000 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.001 | 0.002 |
| Scholarly communication | 0.000 | 0.001 |
| Open science | 0.001 | 0.000 |
| Research integrity | 0.000 | 0.001 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.006 | 0.001 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; both teacher heads agree on what is shown here.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".