Raus aus der Erasmusblase! - eine qualitative Fallstudie zu Erfahrungen finnischer Austauschstudierender in den deutschsprachigen Ländern

LANKINEN JUTTA: RAUS AUS DER ERASMUSBLASE! -Eine qualitative Fallstudie zu Erfahrungen finnischer Austauschstudierender in den deutschsprachigen LändernPro gradu -tutkielma, 171 sivua, liitteet 90 sivua Marraskuu 2017 _____________________________________________________________________ Yhä useammat tekevät opintojensa aikana yliopistovaihdon ja suorittavat osan opinnoistaan ulkomailla.Yksi suosituimmista vaihto-ohjelmista on Euroopan Unionin 30 vuotta sitten aloittama Erasmus-vaihto.Erasmus-vaihto-opiskelijat viettävät usein aikaa keskenään niin sanotussa Erasmus-kuplassa muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa, eivätkä tutustu paikallisiin ihmisiin.Voisiko kielitaito ja kulttuurin tuntemus auttaa Erasmus-kuplan rikkomisessa sekä vähentää kulttuurishokkia?Entä mikä motivoi lähtemään uudestaan vaihtoon maahan, jossa on jo viettänyt aikaa?Haastattelin tätä työtä varten viisi suomalaista vaihto-opiskelijaa, jotka tekivät yliopistovaihdon saksankielisiin maihin lukuvuonna 2015-2016.Kaikki heistä olivat viettäneet jo ennen vaihtoa vähintään yli kuukauden mittaisen ajan saksankielisessä maassa.Tavoitteena oli selvittää, mikä motivoi näitä opiskelijoita lähtemään uudestaan tuttuun maahan, sekä katsoa, onnistuvatko he kielitaidollaan sekä kulttuurin tuntemuksellaan rikkomaan Erasmus-kuplan.Näiden lisäksi halusin nähdä, miten Erasmus-vaihdon sekä Bologna-prosessin tavoitteet heidän kohdallaan toteutuvat.Kolme opiskelijoista oli vaihdossa keväällä 2016, ja kaksi heistä vietti Saksassa koko lukuvuoden.Keväällä vaihdossa olleet haastattelin ennen ja jälkeen vaihdon ja koko lukuvuoden vaihto-opiskelijat vain vaihdon jälkeen.Haastattelut olivat strukturoituja teemahaastatteluja ja kestivät keskimäärin noin tunnin per vaihto-opiskelija.Haastattelujen lisäksi kolme vaihto-opiskelijoista piti päiväkirjaa erityisesti heitä yllättäneistä tai hämmentäneistä kulttuurieroista.Haastattelemieni vaihto-opiskelijoiden motiivit erosivat vain hieman muiden opiskelijoiden motiiveista, sillä hekin halusivat parantaa kielitaitoaan sekä käyttää tilaisuuden.Selvää oli kuitenkin, että aiemmat kokemukset motivoivat heitä lähtemään uudestaan ulkomaille.Koska he osasivat jo kielen ja tunsivat kulttuuria, eivät he kokeneet erityistä kulttuurishokkia ja osasivat ennakoida osan tulevista shokeista.Erasmus-kuplan rikkomisessa ei selvästi pelkkä kielitaito riittänyt, vaan sen lisäksi opiskelijat joutuivat tekemään erittäin tietoisia päätöksiä ja valintoja kuplan rikkomiseksi.Sekä Erasmus-vaihdon että Bologna-prosessin tavoitteet täyttyivät vähintään osittain näiden vaihto-opiskelijoiden kohdalla.Asiasanat: Erasmus, yliopistovaihto, suomalaiset Saksassa Es gab schon vor dem Erasmusprogramm Austausch zwischen europäischen Universitäten.In den 1970er Jahren absolvierten circa 0.5 % der europäischen Studierenden einen Teil ihres Studiums in einem anderen europäischen Land.Die Europäische Union setze als Ziel, diese Zahl auf 10 % zu steigern (Freyen 2013: 27).Eines der Ziele war die jüngere Generation für die Europäische Union zu begeistern zu einem Zeitpunkt, in dem der Prozess der europäischen Integration zu einem Stillstand gekommenwar.Die Europäische Union wollte durch das Programm die Nachkriegsgenerationen von der Europäischen Union überzeugen.(Feyen 2013: 22-25) Die Mitgliedstaaten der Europäischen Union waren sich nicht einig über das Erasmusprogramm.Es gab Widerstand besonders von Deutschland, Frankreich und Großbritannien.Probleme waren zum Beispiel das Budget und die Tatsache, dass die Europäische Union jetzt einen besseren Griff und eine stärkere Position in der Bildungspolitik genommen hat und dadurch die Möglichkeiten der Mitgliedstaaten begrenzte.In Deutschland war das besonders ein Problem, weil die Bildungspolitik eher vor allem auf Landesebene gemacht wird und dadurch jedes Bundesland verschiedene Stärken und Interessen hat.Nach langen Verhandlungen kam eine Entscheidung der Bildungsministerien im Jahr 1986: Erasmus, aber ohne Stipendien (Feyen 2013: 29-30) Die Europäische Kommission, die schon von Anfang an für das Erasmusprogramm war, konnte diese Entscheidung nicht akzeptieren.Die Stipendien waren eine der Kernideen des Austauschprogrammes. Es war auch klar, dass das Programm ohne Stipendien für die Studierende nur ein Netzwerk der europäischen Universitäten wäre und dass ohne finanzielle Förderung der Studierende die Ziele des Mobilitätsprogramms unerreicht bleiben würden.Als Antwort auf die Entscheidung der Ministerien entschied die Europäische Kommission, den ganzen Vorschlag zurückzuziehen anstatt den Vorschlag in der Form der Ministerien zu akzeptieren (Feyen 2013: 30-31).Die Kommission wurde wegen dieser Entscheidung nicht kritisiert sondern die Kritik ging meistens an die Ministerien und an Frankreich, Deutschland und Großbritannien.Nach noch einmal mehreren Monaten von Verhandlungen haben die Ministerien ein Kompromiss gefunden und auch die Stipendien waren im Programm inbegriffen.Mehr als ein Jahr nach dem ersten Vorschlag, wurde das Programm am 15.Juni 1987 eingeführt und trat 1. Juli 1987 am Kraft (Feyen 2013: 31-32).Seitdem ist das Programm jedes Jahr größer geworden.Im Jahr 2017 feiert es sein 30.Jubiläum (IQ1).Problemlos ist das Programm nicht, denn zum Beispiel im Jahr 2012 bekamen nur 4 % der Studierenden in den teilnehmenden 33 Ländern das Erasmusgeld.Das ist natürlich noch weit weg von dem Ziel der Europäischen Union.

Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.