Häiriköitä vai hulluttelijoita? : Faniuden diskurssit mediassa jalkapallon EM-kisojen yhteydessä 2024
Bibliographic record
Abstract
Jalkapallon miesten arvokisoja on 2020-luvulla pelattu poikkeuksellisissa olosuhteissa. Koronapandemia siirsi kesän 2020 kisat seuraavalle vuodelle ja MM-kisat pelattiin vuonna 2022 poikkeuksellisesti talvella, sillä järjestäjämaa Qatarissa olisi kesällä ollut liian kuuma pelata. Myös esimerkiksi ihmisoikeuskysymykset nousivat Qatarin kisoissa esiin stadioneita rakentamaan palkattujen siirtotyöläisten kuolemien vuoksi. Kesällä 2024 EM-kisat pelattiin Saksassa, mikä oli monelle lajia seuraavalle paluu eräänlaiseen normaalitilanteeseen. Saksan kisoissa fanit pääsivät sankoin joukoin nauttimaan karnevaalitunnelmasta ja kisojen humua kehuttiin mediassakin moneen otteeseen. Samalla yhdeksi kuumimmista puheenaiheista nousi fanien ja kannattajien käytös kisojen aikana. Erilaiset järjestyshäiriöt varjostivat muuten iloista henkeä ja niin fanit kuin kisajärjestäjätkin saivat mediassa osakseen kovaa kritiikkiä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen suomalaisessa mediassa esiintynyttä fanipuhetta diskurssianalyysin keinoin. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia diskursseja faneja käsittelevässä uutisoinnissa ilmenee ja millainen kuva EM-kisoihin saapuneista faneista diskurssien kautta muodostuu. Näihin kysymyksiin vastatakseni tarkastelen Ylen ja Iltalehden uutisointia jalkapallofaneista kisojen ajalta. Aineistossani esiintyi eniten faniuden negatiivisiin puoliin keskittynyttä uutisointia, ja erilaiset fanien aiheuttamat häiriöt saivat kisojen aikana paljon huomiota molemmissa medioissa. Vastapainoksi nostettiin myös esiin fanien hauskoja tempauksia ja ajoittain medioissa käsiteltiin laajempia, urheilun ulkopuolisia teemojakin, mikä ei urheilujournalismin historiassa ole aivan tavallista. Tutkimus osoittaa, että fanien häiriökäytös herättää edelleen eniten huomiota mediassa, mutta faneista aineiston perusteella piirtyvä kuva on yllättävänkin monipuolinen.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.003 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.000 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.005 | 0.002 |
| Scholarly communication | 0.008 | 0.004 |
| Open science | 0.001 | 0.004 |
| Research integrity | 0.002 | 0.003 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.100 | 0.024 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".