PÄIVÄKODIN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN HENGESSÄ - \nTapaustutkimus hyvinkääläisten päiväkodinjohtajien käsityksistä Vasun vaikutuksista päiväkodin johtamiseen
Notice bibliographique
Résumé
Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ei ole pitkiin aikoihin olut varsinaista toimintaa linjaavaa asiakirjaa. Kun esiopetusuudistus toi maahamme kaikkia 6 -vuotiaita lapsia koskevat esiopetussuunnitelman perusteet, loi se paineen linjata myös muiden varhaiskasvatusikäisten lasten toimintaa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet valmistuivat Stakesin toimesta vuonna 2003. Ne perustuvat valtioneuvoston hyväksymiin varhaiskasvatuksen linjauksiin vuodelta 2002. Linjaukset määrittelevät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen suuntaviivat. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet muodostavat yhdessä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien kanssa lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävän kokonaisuuden. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisia kuntakohtaisia suunnitelmia on tehty viime vuosien aikana suurimmassa osassa Suomen kunnista, mutta tutkimusta ei vielä ole kovin paljon tehty.\n\nTutkielmassani tarkastellaan yhden kaupungin päiväkodin johtajien käsityksiä siitä, millaista johtamista uuden asiakirjan vieminen päivähoitoyksikköön tarvitsee, millaista osaamista se vaatii johtajilta ja millaisena toimintana sen tulisi näkyä päiväkodin arjessa. Päivähoidossa, joka on osa varhaiskasvatusta, varhaiskasvatussuunnitelmien teko on uusi tilanne. Päivähoitoyhteisöillä ei ole aikaisempaa kokemusta eikä ohjeistusta esimerkiksi siitä, miten tällaista suunnitelmaprosessia tulisi viedä eteenpäin. Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, jossa kysely tehtiin koko sille kohdejoukolle, jota asia koskee eli yhden kaupungin kaikille kunnallisen päivähoidon johtajille. \n\nTutkielman tuloksista ilmenee, että varhaiskasvatussuunnitelman toteuttaminen tarvitsee yksikössä pedagogista johtajuutta, osaamisen johtamista ja vaatii johtajilta tiettyjä ominaisuuksia, kuten päämäärätietoisuutta ja vahvaa johtajuutta. Johtajat arvelivat tarvitsevansa tuossa tilanteessa ennen kaikkea substanssiosaamista, sitouttamista ja motivointia koskevaa osaamista ja rakenteiden luomisen osaamista organisaatiossaan. Onnistunut varhaiskasvatussuunnitelmaprosessi tulisi johtajien mielestä näkyä laadukkaana lapsille järjestettynä toimintana, hyvänä asiakaspalveluna ja työyhteisön toiminnassa laajasti yhteistyönä, mutta erityisesti lisääntyneenä pedagogisena keskusteluna. Raportissa esitetään erilaisia tutkimuksesta esiin nousseita johtamisen malleja helpottamaan päiväkodin johtamista uudessa tilanteessa.\n\nVarhaiskasvatussuunnitelman tarkoituksena on lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen ja koko varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen. Päiväkotiyksikön johtamiselle se luo myös uusia haasteita. Varhaiskasvatussuunnitelma perusteet korostavat yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta, lapsen huoltajien kanssa. Se on tietoista sitoutumista lapsen kasvuprosessin viemiseksi yhdessä eteenpäin. Muiden tutkimusten mukaan päiväkodin johtajien työkuorma on kasvanut melkoisesti ja usein johtajan alaisuudessa on myös useita, hajallaan sijaitsevia päiväkoteja. Myös kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin alaisina olevilla lastentarhanopettajilla. Päivähoitolain kokonaisuudistus on kirjattuna Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan. Tarvitsemme Suomeen varhaiskasvatuslain ja samassa yhteydessä olisi syytä ottaa kantaa myös varhaiskasvatusyksikön johtamiseen.\n\nAvainsanat: varhaiskasvatus, päivähoito, varhaiskasvatussuunnitelma, johtaminen, osaamisen johtaminen, pedagoginen johtaminen, strateginen johtaminen, muutoksen johtaminen.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,002 | 0,001 |
| Communication savante | 0,003 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,000 | 0,003 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,053 | 0,011 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».