PÄIVÄKODIN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN HENGESSÄ - \nTapaustutkimus hyvinkääläisten päiväkodinjohtajien käsityksistä Vasun vaikutuksista päiväkodin johtamiseen
Bibliographic record
Abstract
Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ei ole pitkiin aikoihin olut varsinaista toimintaa linjaavaa asiakirjaa. Kun esiopetusuudistus toi maahamme kaikkia 6 -vuotiaita lapsia koskevat esiopetussuunnitelman perusteet, loi se paineen linjata myös muiden varhaiskasvatusikäisten lasten toimintaa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet valmistuivat Stakesin toimesta vuonna 2003. Ne perustuvat valtioneuvoston hyväksymiin varhaiskasvatuksen linjauksiin vuodelta 2002. Linjaukset määrittelevät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen suuntaviivat. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet muodostavat yhdessä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien kanssa lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävän kokonaisuuden. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisia kuntakohtaisia suunnitelmia on tehty viime vuosien aikana suurimmassa osassa Suomen kunnista, mutta tutkimusta ei vielä ole kovin paljon tehty.\n\nTutkielmassani tarkastellaan yhden kaupungin päiväkodin johtajien käsityksiä siitä, millaista johtamista uuden asiakirjan vieminen päivähoitoyksikköön tarvitsee, millaista osaamista se vaatii johtajilta ja millaisena toimintana sen tulisi näkyä päiväkodin arjessa. Päivähoidossa, joka on osa varhaiskasvatusta, varhaiskasvatussuunnitelmien teko on uusi tilanne. Päivähoitoyhteisöillä ei ole aikaisempaa kokemusta eikä ohjeistusta esimerkiksi siitä, miten tällaista suunnitelmaprosessia tulisi viedä eteenpäin. Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, jossa kysely tehtiin koko sille kohdejoukolle, jota asia koskee eli yhden kaupungin kaikille kunnallisen päivähoidon johtajille. \n\nTutkielman tuloksista ilmenee, että varhaiskasvatussuunnitelman toteuttaminen tarvitsee yksikössä pedagogista johtajuutta, osaamisen johtamista ja vaatii johtajilta tiettyjä ominaisuuksia, kuten päämäärätietoisuutta ja vahvaa johtajuutta. Johtajat arvelivat tarvitsevansa tuossa tilanteessa ennen kaikkea substanssiosaamista, sitouttamista ja motivointia koskevaa osaamista ja rakenteiden luomisen osaamista organisaatiossaan. Onnistunut varhaiskasvatussuunnitelmaprosessi tulisi johtajien mielestä näkyä laadukkaana lapsille järjestettynä toimintana, hyvänä asiakaspalveluna ja työyhteisön toiminnassa laajasti yhteistyönä, mutta erityisesti lisääntyneenä pedagogisena keskusteluna. Raportissa esitetään erilaisia tutkimuksesta esiin nousseita johtamisen malleja helpottamaan päiväkodin johtamista uudessa tilanteessa.\n\nVarhaiskasvatussuunnitelman tarkoituksena on lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen ja koko varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen. Päiväkotiyksikön johtamiselle se luo myös uusia haasteita. Varhaiskasvatussuunnitelma perusteet korostavat yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta, lapsen huoltajien kanssa. Se on tietoista sitoutumista lapsen kasvuprosessin viemiseksi yhdessä eteenpäin. Muiden tutkimusten mukaan päiväkodin johtajien työkuorma on kasvanut melkoisesti ja usein johtajan alaisuudessa on myös useita, hajallaan sijaitsevia päiväkoteja. Myös kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin alaisina olevilla lastentarhanopettajilla. Päivähoitolain kokonaisuudistus on kirjattuna Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan. Tarvitsemme Suomeen varhaiskasvatuslain ja samassa yhteydessä olisi syytä ottaa kantaa myös varhaiskasvatusyksikön johtamiseen.\n\nAvainsanat: varhaiskasvatus, päivähoito, varhaiskasvatussuunnitelma, johtaminen, osaamisen johtaminen, pedagoginen johtaminen, strateginen johtaminen, muutoksen johtaminen.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.000 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.000 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.002 | 0.001 |
| Scholarly communication | 0.003 | 0.001 |
| Open science | 0.000 | 0.003 |
| Research integrity | 0.001 | 0.001 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.053 | 0.011 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".