Vaihtoehtoinen riidanratkaisu työoikeudessa
Notice bibliographique
Résumé
Vaihtoehtoisella riidanratkaisulla tarkoitetaan viralliselle tuomioistuinprosessille vaihtoehtoisia tapoja ratkaista riitoja. Tutkielmassa tarkastellaan vaihtoehtoista riidanratkaisua työoikeudessa. Tutkielmassa keskitytään tuomioistuinsovitteluun, Suomen Asianajajaliiton sovintomenettelyyn, työyhteisösovitteluun ja välimiesmenettelyyn. Tutkielman tavoitteena on saada uutta empiiristä tietoa työoikeudellisten riitojen ratkaisusta sekä vaihtoehtoisten ratkaisukeinojen eduista ja haittapuolista. Tutkimuskysymykset ovat: 1.) millaisia vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja työoikeudessa on käytössä, 2.) miten nämä riidanratkaisukeinot soveltuvat erityyppisiin työoikeudellisiin riitoihin ja 3.) mikä on vaihtoehtoisen riidanratkaisun tulevaisuus työoikeudessa. Tutkielmassa on käytetty lainopillisen metodin lisäksi teemahaastatteluita. Haastattelut tehtiin keväällä 2018 ja haastatteluihin osallistui asianajajia, työmarkkinajärjestöjen lakimiehiä, käräjätuomari sekä välimieslautakunnan edustaja. \n \nTuomioistuinsovittelu on selvästi lisääntynyt viime vuosina. Sen sijaan Suomen Asianajajaliiton sovittelun käyttö työoikeudellisissa riidoissa on harvinaista. Työyhteisösovittelu on lisääntynyt työyhteisöön liittyvissä konflikteissa. Välimiesmenettelyä käytetään sekä individuaali- että kollektiiviriidoissa. Lähes puolessa yleissitovista työehtosopimuksista on välimiesmenettelyä ja riidanratkaisulautakuntia koskevia määräyksiä. Tyypillisesti määräykset koskevat työsopimuksen irtisanomista, työehtosopimuksia koskevia erimielisyyksiä, yleiskorotuksia ja palkkausjärjestelmän soveltamista. Määräysten yleisyys ei kuitenkaan kerro kuvaa välimiesmenettelyn tosiasiallisesta käytöstä. \n \nTuomioistuinsovittelu ja Suomen Asianajajaliiton sovintomenettely soveltuvat moniin työntekijän ja työnantajan välisiin oikeudellisiin riitoihin. Sovittelu näyttäisi soveltuvan erityisen hyvin työsuhteen päättämisriitoihin henkilökohtaisilla syillä ja näytöllisesti vaativiin tapauksiin. Sovittelussa voidaan huomioida osapuolten intressit ja korjata osapuolten väliset suhteet. Silloin kun tarvitaan laintulkintaa, sovittelu ei ole paras vaihtoehto. Työyhteisösovittelu on kustannustehokas matalan kynnyksen tapa ratkaista erityisesti henkilöristiriitoja. Välimiesmenettely soveltuu työmarkkinajärjestöjen välisiin riitoihin sekä johtajatason sopimuksiin liittyviin riitoihin. \n \nVaihtoehtoiset riidanratkaisun keinot tarjoavat usein tuomioistuinprosessia nopeamman, edullisemman ja joustavamman tavan ratkaista riitoja. Yhteisenä haittapuolena on, ettei oikeuskäytäntö kehity. Tulevaisuudessa vaihtoehtoinen riidanratkaisu tulee todennäköisesti yleistymään sekä sovittelun että välimiesmenettelyn osalta. Mitä aikaisemmassa vaiheessa riidat saadaan ratkaistua, sitä enemmän resursseja säästyy. Painopistettä olisi syytä siirtää tuomioistuinsovittelusta muuhun sovitteluun. Tuomioistuinprosessiin olisi perusteltua siirtää vain tapaukset, joissa tarvitaan laintulkintaa.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,001 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,003 | 0,001 |
| Communication savante | 0,006 | 0,002 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,003 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,002 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,053 | 0,017 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».