Westhin koodeksin virren Suo Jumala meille kielellinen muuttuminen vuosina 1546–1986
Pourquoi ce travail est dans la base
Une base qui oublie comment elle a trouvé un travail ne peut pas être vérifiée. Voici les voies qui ont admis celui-ci.
Notice bibliographique
Résumé
Tutkin pro gradu -tutkielmassani Westhin koodeksin Suo Jumala meille -virren kielen muuttumista kvalitatiivisesti vertailemalla kahta virttä kerrallaan toisiinsa edeten kronologisesti vanhemmista versioista uudempiin. Lopussa vertaan vielä ajanjakson ensimmäistä ja viimeistä eli vuosien 1546 ja 1986 virttä keskenään. Vertailussa ovat mukana Suo Jumala meille -virren versiot Westhin koodeksista vuonna 1546 ja kaikista Suomessa olleista virallisista virsikirjoista eli Jaakko Finnon virsikirjasta vuodelta 1583, Hemminki Maskulaisen virsikirjasta vuodelta 1605, virsikirjasta vuodelta 1701 eli nk. Vanhasta virsikirjasta sekä vuosien 1886, 1938 ja 1986 virsikirjoista. Virsivertailun lisäksi tuon esille suomalaisen virsikirjan historiaa, virsien runomittoja ja runomuotoja sekä suomen kielen kehityksen pääpiirteitä vanhasta kirjasuomesta nykysuomeen asti. \n \nVirren kielestä tutkin erityisesti ortografian, muoto- ja lauseopin, sanaston ja runomuodon muuttumista. Ortografisesti kielen muuttuminen ei ole tapahtunut lineaarisesti kohti nykysuomea, vaan muutokset ovat noudattaneet yleisiä suomen kielen muuttumisen tendenssejä mennen välillä myös ikään kuin taakse päin. Tällainen muutos on ollut esimerkiksi pitkän i-vokaalin merkintä vuoroin ii- ja ij-kirjainyhdistelmänä. Myös eri kirjoittajilla on ollut yksilöllisiä merkintätapoja. Muoto-opillisesti virsi on aina ollut ymmärrettävää kieltä, joskin Hemmingin käyttämä pronominin monikon 1. persoonan allatiivin meillen-muoto ja vuosien 1886 ja 1938 virsikirjojen pelko-sanan astevaihtelumuoto pelwon ovat nykylukijalle vieraita, vaikka aikalaisveisaajille tuskin olivatkaan. Lauseopissa suomen kielessä noudatettuun suoraan sanajärjestykseen tuo eniten muutoksia virsien runomuoto loppusointu- ja tavuvaatimuksineen, joten lauserakenteiden vertaaminen aikakausien normeihin ei ole keskeistä. Sanaston muuttumisen oleellisin havainto on maan hallitsijoihin liittyvä sanasto, sillä valtaapitävien nimitykset vaihtelevat maan Herroista Kuninkaaseen ja ruhtinaasta esivaltaan sen mukaan, kenen vallan alla Suomi on ollut ja minkälainen Suomen valtion asema on ollut virsikirjan julkaisuajankohtana. Maan historia näkyy samalla tavoin myös Jumalaan viittaavissa sanoissa. Kuitenkin rauhanvirren ollessa kyseessä kaikissa virsissä mainitaan sana rauha. Westhin koodeksin virsi on melko sanatarkka käännös todennäköisesti ruotsinkielisestä virrestä. Finnon virsikirjasta vuodesta 1583 alkaen virren runomuotoon on tullut loppu- ja puolisointuja. Myös pyrkimys yhtenäiseen tavumäärään ja sen myötä rytmiin on nähtävissä jo Finnosta alkaen. Vuosien 1886, 1938 ja 1986 virsikirjoissa tavuluku on jo täsmällistä, runomuoto riimillistä ja rytmi soljuvaa. \n \nKeskeisinä lähteinä käytän Kaisa Häkkisen Westhin koodeksiin ja Erkki Tuppuraisen vanhaan kirkkomusiikkiin liittyviä teoksia sekä Pentti Lempiäisen, Reijo Pajamon ja Tauno Väinölän virsiin liittyviä tekstejä. Ortografian analyysissa keskeisenä lähteenä on Martti Rapolan teos Vanha kirjasuomi.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,002 | 0,003 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,003 | 0,002 |
| Bibliométrie | 0,002 | 0,003 |
| Études des sciences et des technologies | 0,001 | 0,002 |
| Communication savante | 0,000 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,005 | 0,002 |
| Intégrité de la recherche | 0,002 | 0,002 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,064 | 0,060 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découle