Westhin koodeksin virren Suo Jumala meille kielellinen muuttuminen vuosina 1546–1986
Bibliographic record
Abstract
Tutkin pro gradu -tutkielmassani Westhin koodeksin Suo Jumala meille -virren kielen muuttumista kvalitatiivisesti vertailemalla kahta virttä kerrallaan toisiinsa edeten kronologisesti vanhemmista versioista uudempiin. Lopussa vertaan vielä ajanjakson ensimmäistä ja viimeistä eli vuosien 1546 ja 1986 virttä keskenään. Vertailussa ovat mukana Suo Jumala meille -virren versiot Westhin koodeksista vuonna 1546 ja kaikista Suomessa olleista virallisista virsikirjoista eli Jaakko Finnon virsikirjasta vuodelta 1583, Hemminki Maskulaisen virsikirjasta vuodelta 1605, virsikirjasta vuodelta 1701 eli nk. Vanhasta virsikirjasta sekä vuosien 1886, 1938 ja 1986 virsikirjoista. Virsivertailun lisäksi tuon esille suomalaisen virsikirjan historiaa, virsien runomittoja ja runomuotoja sekä suomen kielen kehityksen pääpiirteitä vanhasta kirjasuomesta nykysuomeen asti. \n \nVirren kielestä tutkin erityisesti ortografian, muoto- ja lauseopin, sanaston ja runomuodon muuttumista. Ortografisesti kielen muuttuminen ei ole tapahtunut lineaarisesti kohti nykysuomea, vaan muutokset ovat noudattaneet yleisiä suomen kielen muuttumisen tendenssejä mennen välillä myös ikään kuin taakse päin. Tällainen muutos on ollut esimerkiksi pitkän i-vokaalin merkintä vuoroin ii- ja ij-kirjainyhdistelmänä. Myös eri kirjoittajilla on ollut yksilöllisiä merkintätapoja. Muoto-opillisesti virsi on aina ollut ymmärrettävää kieltä, joskin Hemmingin käyttämä pronominin monikon 1. persoonan allatiivin meillen-muoto ja vuosien 1886 ja 1938 virsikirjojen pelko-sanan astevaihtelumuoto pelwon ovat nykylukijalle vieraita, vaikka aikalaisveisaajille tuskin olivatkaan. Lauseopissa suomen kielessä noudatettuun suoraan sanajärjestykseen tuo eniten muutoksia virsien runomuoto loppusointu- ja tavuvaatimuksineen, joten lauserakenteiden vertaaminen aikakausien normeihin ei ole keskeistä. Sanaston muuttumisen oleellisin havainto on maan hallitsijoihin liittyvä sanasto, sillä valtaapitävien nimitykset vaihtelevat maan Herroista Kuninkaaseen ja ruhtinaasta esivaltaan sen mukaan, kenen vallan alla Suomi on ollut ja minkälainen Suomen valtion asema on ollut virsikirjan julkaisuajankohtana. Maan historia näkyy samalla tavoin myös Jumalaan viittaavissa sanoissa. Kuitenkin rauhanvirren ollessa kyseessä kaikissa virsissä mainitaan sana rauha. Westhin koodeksin virsi on melko sanatarkka käännös todennäköisesti ruotsinkielisestä virrestä. Finnon virsikirjasta vuodesta 1583 alkaen virren runomuotoon on tullut loppu- ja puolisointuja. Myös pyrkimys yhtenäiseen tavumäärään ja sen myötä rytmiin on nähtävissä jo Finnosta alkaen. Vuosien 1886, 1938 ja 1986 virsikirjoissa tavuluku on jo täsmällistä, runomuoto riimillistä ja rytmi soljuvaa. \n \nKeskeisinä lähteinä käytän Kaisa Häkkisen Westhin koodeksiin ja Erkki Tuppuraisen vanhaan kirkkomusiikkiin liittyviä teoksia sekä Pentti Lempiäisen, Reijo Pajamon ja Tauno Väinölän virsiin liittyviä tekstejä. Ortografian analyysissa keskeisenä lähteenä on Martti Rapolan teos Vanha kirjasuomi.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.000 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.000 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.001 | 0.001 |
| Scholarly communication | 0.001 | 0.001 |
| Open science | 0.000 | 0.001 |
| Research integrity | 0.000 | 0.001 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.025 | 0.004 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".