Fachsprachlicher Deutschunterricht an den finnischen Fachhochschulen : eine Bestandsaufnahme der allgemeinen Lage im Jahre 2016
Notice bibliographique
Résumé
Tämän työn tavoitteena on selvittää saksan kielen opetuksen tilannetta Suomen ammattikorkeakouluissa vuonna 2016. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, missä kouluissa saksaa opetetaan, millaisilla kursseilla, minkälaisilla menetelmillä ja minkälaisten materiaalien avulla, sekä sitä, mitä ammatillisuus kieltenopetuksessa tarkoittaa. Lisäksi tutkitaan, minkälaisiksi opettajat kokevat oman osaamisensa erityisesti ammatillisen kielen opetuksen näkökulmasta. Työssä luodaan ammattikorkeakoulujen saksanopettajien haastattelujen kautta katsaus myös saksan kielen tulevaisuuteen niissä. \n \nTutkimuksen teoriaosuus kuvailee ammatillista viestintää ja ammatillista kieltenopetusta, sekä niiden erityispiirteitä. Saksan opetuksen tilannetta ammattikorkeakouluissa selvitetään ensin tutkimalla suomalaisten ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmia, opetustarjontaa ja kurssikuvauksia niiden nettisivuilla saksan kielen tarjonnan osalta. Näitä tietoja täydennetään haastattelemalla kahdeksaa opettajaa, jotka opettavat saksaa eri ammattikorkeakouluissa. Haastattelut toteutetaan teemahaastatteluina, jolloin opettajat saavat valittujen teemojen puitteissa kertoa vapaasti näkemyksiään aiheeseen liittyen. \n \nSuomessa toimii 26 ammattikorkeakoulua, joiden tehtävänä on järjestää opiskelijoilleen työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta. Tämä vaatimus koskee kaikkea ammattikorkeakoulujen toimintaa, näin ollen siis myös niiden kieltenopetusta. Saksan kursseja on mukana lähes kaikkien ammattikorkeakoulujen opetustarjonnassa, tosin pääosa käytännössä toteutetuista kursseista on tasoltaan joko alkeita tai vain vähän aiempaa kielitaitoa edellyttäviä. Tutkimuksessa selvisi, että ammatillisuus ja työelämän kielitaitotarpeet huomioidaan saksan kielen opetuksessa kuitenkin jo alkeiskursseista lähtien sekä opetuksen sisällöissä, käytetyissä menetelmissä että opetusmateriaaleissa. Työelämä edellyttää mm. suullista kielitaitoa, joka huomioidaan opetuksessa keskittymällä suullisten taitojen kehittämiseen tekemällä kontaktitunneilla esimerkiksi paljon erilaisia suullisia harjoituksia. Myös opetusmateriaalin autenttisuus on tärkeää, joskin juuri opetusmateriaalien kokoaminen on yksi ammatillisen kieltenopetuksen työllistävimmistä osuuksista opettajille. Haastatellut opettajat pitivät kielitaidon lisäksi ammatillista osaamista tärkeänä osana ammatillisen koulutuksen kieltenopettajan työtä. Näiden taitojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen he toivoisivat saavansa käyttöön enemmän resursseja, sillä oman itsensä ja oman työn kehittäminen on tärkeä osa opettajien työtä. \n \nJoissakin haastateltujen opettajien kouluissa on viime aikoina opetettu saksaa poikkeuksellisen suurille opetusryhmille, mikä tarkoittaa, että saksan valinneita opiskelijoita on enemmän kuin on ollut vähään aikaan. Huolimatta näistä positiivisista uutisista, haastatellut opettajat ovat huolissaan saksan kielen tilanteesta ammattikorkeakouluissa kaikkiaan. Opiskelijoiden lähtötaso heidän saapuessaan ammattikorkeakouluun on matala, ja monissa kouluissa saksa on vapaaehtoisesti valittava aine, mikä usein tarkoittaa, että sitä ei mm. kielen oppimisen vaivalloisuuden takia valita. Monissa kouluissa tutkintoon vaaditaan suomen ja ruotsin lisäksi vain yksi vieras kieli, joka miltei aina on englanti. Valmistuvien opiskelijoiden kielitaito ei näin ollen täysin vastaa työelämän tarvetta, joka tutkimusten perusteella on työntekijä, joka hallitsee ainakin kaksi vierasta kieltä, ehkä jopa useampia. Haastattelujen perusteella opiskelijoiden kielitaitoon toivottaisiin kiinnitettävän enemmän huomiota sekä ammattikorkeakoulujen itsensä, että koko Suomen koulutuspolitiikan osalta.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,001 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,000 |
| Études des sciences et des technologies | 0,002 | 0,002 |
| Communication savante | 0,000 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,000 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,033 | 0,001 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; les deux têtes enseignantes s’accordent sur ce qui est montré ici.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».