Fachsprachlicher Deutschunterricht an den finnischen Fachhochschulen : eine Bestandsaufnahme der allgemeinen Lage im Jahre 2016
Bibliographic record
Abstract
Tämän työn tavoitteena on selvittää saksan kielen opetuksen tilannetta Suomen ammattikorkeakouluissa vuonna 2016. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, missä kouluissa saksaa opetetaan, millaisilla kursseilla, minkälaisilla menetelmillä ja minkälaisten materiaalien avulla, sekä sitä, mitä ammatillisuus kieltenopetuksessa tarkoittaa. Lisäksi tutkitaan, minkälaisiksi opettajat kokevat oman osaamisensa erityisesti ammatillisen kielen opetuksen näkökulmasta. Työssä luodaan ammattikorkeakoulujen saksanopettajien haastattelujen kautta katsaus myös saksan kielen tulevaisuuteen niissä. \n \nTutkimuksen teoriaosuus kuvailee ammatillista viestintää ja ammatillista kieltenopetusta, sekä niiden erityispiirteitä. Saksan opetuksen tilannetta ammattikorkeakouluissa selvitetään ensin tutkimalla suomalaisten ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmia, opetustarjontaa ja kurssikuvauksia niiden nettisivuilla saksan kielen tarjonnan osalta. Näitä tietoja täydennetään haastattelemalla kahdeksaa opettajaa, jotka opettavat saksaa eri ammattikorkeakouluissa. Haastattelut toteutetaan teemahaastatteluina, jolloin opettajat saavat valittujen teemojen puitteissa kertoa vapaasti näkemyksiään aiheeseen liittyen. \n \nSuomessa toimii 26 ammattikorkeakoulua, joiden tehtävänä on järjestää opiskelijoilleen työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta. Tämä vaatimus koskee kaikkea ammattikorkeakoulujen toimintaa, näin ollen siis myös niiden kieltenopetusta. Saksan kursseja on mukana lähes kaikkien ammattikorkeakoulujen opetustarjonnassa, tosin pääosa käytännössä toteutetuista kursseista on tasoltaan joko alkeita tai vain vähän aiempaa kielitaitoa edellyttäviä. Tutkimuksessa selvisi, että ammatillisuus ja työelämän kielitaitotarpeet huomioidaan saksan kielen opetuksessa kuitenkin jo alkeiskursseista lähtien sekä opetuksen sisällöissä, käytetyissä menetelmissä että opetusmateriaaleissa. Työelämä edellyttää mm. suullista kielitaitoa, joka huomioidaan opetuksessa keskittymällä suullisten taitojen kehittämiseen tekemällä kontaktitunneilla esimerkiksi paljon erilaisia suullisia harjoituksia. Myös opetusmateriaalin autenttisuus on tärkeää, joskin juuri opetusmateriaalien kokoaminen on yksi ammatillisen kieltenopetuksen työllistävimmistä osuuksista opettajille. Haastatellut opettajat pitivät kielitaidon lisäksi ammatillista osaamista tärkeänä osana ammatillisen koulutuksen kieltenopettajan työtä. Näiden taitojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen he toivoisivat saavansa käyttöön enemmän resursseja, sillä oman itsensä ja oman työn kehittäminen on tärkeä osa opettajien työtä. \n \nJoissakin haastateltujen opettajien kouluissa on viime aikoina opetettu saksaa poikkeuksellisen suurille opetusryhmille, mikä tarkoittaa, että saksan valinneita opiskelijoita on enemmän kuin on ollut vähään aikaan. Huolimatta näistä positiivisista uutisista, haastatellut opettajat ovat huolissaan saksan kielen tilanteesta ammattikorkeakouluissa kaikkiaan. Opiskelijoiden lähtötaso heidän saapuessaan ammattikorkeakouluun on matala, ja monissa kouluissa saksa on vapaaehtoisesti valittava aine, mikä usein tarkoittaa, että sitä ei mm. kielen oppimisen vaivalloisuuden takia valita. Monissa kouluissa tutkintoon vaaditaan suomen ja ruotsin lisäksi vain yksi vieras kieli, joka miltei aina on englanti. Valmistuvien opiskelijoiden kielitaito ei näin ollen täysin vastaa työelämän tarvetta, joka tutkimusten perusteella on työntekijä, joka hallitsee ainakin kaksi vierasta kieltä, ehkä jopa useampia. Haastattelujen perusteella opiskelijoiden kielitaitoon toivottaisiin kiinnitettävän enemmän huomiota sekä ammattikorkeakoulujen itsensä, että koko Suomen koulutuspolitiikan osalta.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame distilled prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. Learned from the 10,348 direct Codex labels and 10,348 direct Gemma labels. Candidate is the union of thresholded teacher heads; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels or direct frontier model labels.
Codex and Gemma teacher scores by category
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.000 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.001 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.000 |
| Science and technology studies | 0.002 | 0.002 |
| Scholarly communication | 0.000 | 0.001 |
| Open science | 0.001 | 0.000 |
| Research integrity | 0.001 | 0.001 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.033 | 0.001 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; both teacher heads agree on what is shown here.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".