Nelipistevyötuennan vaikutus ylävartalon lihasaktiivisuuteen, selkälihasten refleksivasteeseen ja lihasväsymykseen työkoneperäisessä tärinäaltistuksessa
Notice bibliographique
Résumé
Jylänki, Juha Petteri 2013. Nelipistevyötuennan vaikutus ylävartalon lihasaktiivisuuteen, selkälihasten refleksivasteeseen ja lihasväsymykseen työkoneperäisessä tärinäaltistuksessa. Liikuntabiologian laitos, Vuotech, Jyväskylän Yliopisto. Biomekaniikan pro gradu –tutkielma, 94 s. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nelipistevyön tuennan merkitys pitkäkestoisessa (7x8 min) työkoneperäisessä tärinäaltistuksessa. Tuennan vaikutusta tutkittiin mittaamalla altistuksen aiheuttamaa lihasaktiivisuutta altistuksen aikana, sekä altistuksen jälkeistä lihasväsymystä. Tutkimuksessa pyrittiin hakemaan myös yhteyttä lihasaktiivisuuden ja koehenkilöiden kokeman subjektiivisen rasituksen välillä. Lisäksi tutkittiin tuennan merkitystä koehenkilöiden selän ojentajalihasten refleksivasteiden muutoksiin äkillisessä y-suuntaisessa istuma-alustan poikkeutuksessa. Altistuksen aikaista lihasaktiivisuutta, refleksivasteita ja väsymistä tutkittiin käyttämällä tekstiiliin integroitua EMG mittausteknologiaa. EMG mittaukset suoritettiin selän ojentajalihaksista, vinoista vatsalihaksista sekä epäkäslihaksista. Lihasaktiivisuutta tutkittiin analysoimalla EMG pitkäkestoisesta altistuksesta sekä tärinäherätteen maksimikiihtyvyyskohdista Selkälihasten väsymistä tutkittiin Biering-Sørensen menetelmällä mittaamalla selän ojentajalihasten kestävyyttä isometrisesti sekä väsymisen aiheuttamia EMG spektrin muutoksia. Koettua rasitusta arvioitiin kyselyllä, joka toteutettiin VAS menetelmällä. Koska keskivartalon lihakset ovat ainoa aktiivinen komponentti, joka voi vaikuttaa suojaavasti ulkoisen häiriön tapauksessa, refleksivastemuutoksilla ja lihasväsymisellä voi olla merkitystä oikea-aikaisen ja riittävän suojan aikaansaamiseksi erityisesti iskumaisessa altistuksessa. Aidosta työkoneympäristöstä tallennettu pitkäkestoinen heräte aiheutti lihasaktiivisuuden muutoksia altistuksen edetessä. Lihasaktiivisuus pääosin kasvoi, sekä tuennan kanssa, että ilman tuentaa. Ilman vöitä selän ojentajalihaksissa aktiivisuuden suhteellinen kasvu oli oikealla puolella 9.6 ± 24.1 % (n.s.) ja vasemmalla puolella 9.7 ± 24.1 % (n.s.). Vasemmalla puolella vöiden kanssa aktiivisuuden kasvu oli 15.4 ± 22.7 % (p<0.05). Poikkeuksena lihasaktiivisuuden kasvuun, oikean puolen selän ojentajalihaksissa aktiivisuus laski tuennan kanssa –13.8 ± 20.4 % (p<0.05). Epäkäslihaksissa aktiivisuus lisääntyi sekä tuetussa, että ei tuetussa altistuksessa. Oikealla puolella ilman vöitä aktiivisuus kasvoi 20.0 ± 36.9 % (n.s) ja vöiden kanssa 50.0 ± 98.7 % (n.s). Vasemmalla puolella ilman vöitä aktiivisuus kasvoi 16.5 ± 43.1 % (n.s) ja vöiden kanssa 64.0 ± 92 % (p<0.05). Altistusjaksoja vertailtaessa tuennan vaikutus näkyi jokaisessa mitatussa lihasryhmässä pienempänä aktiivisuutena. Oikean puolen epäkäslihaksessa tuenta laski lihasaktiivisuutta tilastollisesti merkitsevästi, sekä 1. että 7. altistujaksolla: 43.8 ± 60.3 % (p<0.05) ja 32.3 ± 48.5 (p<0.05). Koehenkilöiden kokema rasitus kasvoi altistuksen myötä: ilman tuentaa VAS keskiarvon muutos oli 10.67 ± 11.27 % (p<0.001) ja tuennan kanssa VAS keskiarvon muutos oli 11.89 ± 11.25 % (p<0.01). Refleksivasteessa tuennan ei havaittu merkittävästi vaikuttavan latenssiin eikä refleksivasteiden lihasaktiivisuuteen. Lihasaktiivisuuden ja koehenkilöiden kokeman rasituksen välillä havaittiin yhteys. Selän ojentajalihaksissa vasemmalla puolella ilman vöitä r=0,989, p<0.05 ja vöiden kanssa r=0,996, p<0.05. Myös epäkäslihaksissa havaittiin oikealla puolella tilastollinen merkitsevyys tuetussa mittauksessa r=0.991, p<0.05 sekä ilman tuentaa vasemmalla puolella r=0,995, p<0.05. Yhteenvetona todetaan, että nelipistevyöllä toteutetulla tuennalla on merkitystä lihasaktiivisuuteen, sekä keskivartalossa, että epäkäslihaksissa. Tutkimuksen perusteella tuenta myös vaikuttaa koehenkilön kokemaan rasitukseen vähentävästi. Tutkimuksessa ei voitu osoittaa altistuksen aiheuttamaa lihasväsymystä eikä vaikutusta asentokontrollin heikkenemiseen vertailutilanteessa. Tekstiiliin integroitu EMG mittausmenetelmä osoittautui nopeaksi ja sopivaksi tavaksi mitata lihasaktiivisuutta pitkäkestoisesta koko kehon tärinäaltistuksesta. Tutkimuksessa esiintynyt lihasaktiivisuuden kasvu voi pidemmissä altistuksissa vaikuttaa refleksivasteisiin ja sitä kautta heikentyneeseen asentokontrolliin ja puutteelliseen lihaskontrolliin lantion alueella.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,002 | 0,002 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,001 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,005 | 0,002 |
| Communication savante | 0,005 | 0,003 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,004 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,002 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,057 | 0,011 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».