Muodollisen ja taloudellisen työnantajan käsitteet Suomen kehittyvässä kansainvälisessä vero-oikeudessa
Notice bibliographique
Résumé
Tutkielmassa tarkastellaan työnantajan määrittelyä ulkomailta Suomeen saapuvien työntekijöiden verotuksessa. Työnantajan määrittelemisellä on työskentelyn verottamisessa keskeinen rooli sekä kansallisen että kansainvälisen vero-oikeuden tasolla. Kansallisella tasolla rajoitetusti verovelvollinen on tuloverolain 10 §:n 4 kohdan mukaisesti velvollinen maksamaan veroa saamastaan palkkatulosta, jos työ on tehty Suomessa ja Suomessa olevan työnantajan lukuun. Kansainvälisellä tasolla valtioiden verotusoikeutta koskevat puolestaan verosopimukset, joiden palkka-artiklassa työskentelyvaltion verotusoikeus on lyhyiden työskentelyjaksojen osalta usein sidottu siihen, onko työnantaja työskentelyvaltiossa. Tutkielmassa käsitellään muodollisen ja taloudellisen työnantajan käsitteitä, eli kahta vaihtoehtoista tapaa vero-oikeudellisen työnantajan määrittelylle. Muodollisessa arvioinnissa työnantaja määritellään työsopimuksen perusteella, kun taas taloudellisen työnantajan määrittely perustuu työn luonteen ja muiden tosiasiallisten olosuhteiden arviointiin. Työnantajan käsite on määritelty Suomen vero-oikeudessa ennakkoperintälain 14 §:ssä, jonka mukaan työnantaja on se, jonka lukuun tehdystä työstä palkka maksetaan. Koska työn verottamiseen liittyy aina työn tekeminen, tulee vero-oikeuden ohella arvioida työnantajan käsitettä myös työoikeuden näkökulmasta. Työoikeudessa keskeinen käsite on työsuhde, jonka tunnusmerkkien täyttyessä työhön sovelletaan sekä työsopimuslakia että muutakin työntekoon liittyvää lainsäädäntöä. Tutkielman tavoitteena on esittää realistinen ja perusteltu näkemys Suomen vero-oikeudessa vallitsevasta tavasta määritellä työnantaja. Vaikka lain sanamuoto jättää Suomessa työnantajan määrittelylle huomattavasti tulkinnanvaraa, sovelletaan Suomen verotuskäytännössä selvästi muodollisen työnantajan määrittelyä. Tämä tarkoittaa, ettei Suomessa lähtökohtaisesti kyseenalaisteta työsopimuksesta johdettavaa työnantajaa, vaikka tosiasialliset olosuhteet viittaisivat siihen, että työntekijä työskentelee toisen tahon lukuun. Vallitseva verotuskäytäntö asettaa Suomen siihen hupenevaan joukkoon OECD-maita, jotka määrittävät työnantajan muodollisin perustein soveltaessaan OECD:n malliverosopimuksen 15(2) artiklaa. Kyseisen ns. 183-päivän säännön mukaan ulkomaantyöskentelyssä, jossa työntekijän oleskelu työskentelyvaltiossa ei ylitä 183 päivää, saa työskentelyvaltio verottaa työntekijän palkkaa vain, jos se katsoo työnantajan tai työnantajan kiinteän toimipaikan olevan työskentelyvaltiossa. Koska malliverosopimus ei sisällä työnantajan määrittelyä, jää se lähtökohtaisesti sopimusvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaan tehtäväksi. Suomessa vakiintunutta muodollista tapaa määrittää työnantaja voi pitää sikäli ongelmallisena, että Suomi ei tästä johtuen tietyissä tapauksissa voi verosopimuksen mukaan verottaa Suomessa alle 183 päivää oleskelevaa työntekijää, vaikka tämä tosiasiassa työskentelisikin selvästi Suomessa olevan tahon lukuun. Tilanne on käsillä silloin, kun työntekijän muodollinen työnantaja on ulkomailla eikä sillä ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Tutkielmassa verrataan Suomen nykyistä oikeustilaa merkittävien kauppakumppanimaiden Ison-Britannian ja Ruotsin vastaaviin. Isossa-Britanniassa on sovellettu taloudellisen työnantajan käsitettä jo vuodesta 1995, kun taas Ruotsissa taloudellisen työnantajan määrittelyyn siirtymistä koskeva lakiluonnos on tutkielman kirjoittamisen hetkellä lausuntokierroksella. Myös Suomessa työnantajan muodolliseen määrittelyyn kohdistuu muutospaineita. Helsingin hallinto-oikeus sovelsi päätöksessään 16.1.2018 (päätös 18/0015/4) vakiintuneesta käytännöstä poiketen taloudellisen työnantajan käsitettä. Vaikka kyseinen tapaus ei edennyt korkeimpaan hallinto-oikeuteen, on mahdollista, että kysymys työnantajan määrittämisestä tulee oikeuskäytännössä vielä esille. Tästä johtuen tutkielmassa esitetään näkökulmia ja perusteluita siihen, miksi työnantajan määrittelyä koskeva muutos tulisi tehdä Suomessa oikeuskäytännön sijaan ennemmin lainsäädäntöteitse sekä ehdotetaan tapoja, joilla muutos voitaisiin käytännössä toteuttaa.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,002 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,005 | 0,002 |
| Communication savante | 0,007 | 0,003 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,004 |
| Intégrité de la recherche | 0,002 | 0,004 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,135 | 0,040 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».