Muodollisen ja taloudellisen työnantajan käsitteet Suomen kehittyvässä kansainvälisessä vero-oikeudessa
Bibliographic record
Abstract
Tutkielmassa tarkastellaan työnantajan määrittelyä ulkomailta Suomeen saapuvien työntekijöiden verotuksessa. Työnantajan määrittelemisellä on työskentelyn verottamisessa keskeinen rooli sekä kansallisen että kansainvälisen vero-oikeuden tasolla. Kansallisella tasolla rajoitetusti verovelvollinen on tuloverolain 10 §:n 4 kohdan mukaisesti velvollinen maksamaan veroa saamastaan palkkatulosta, jos työ on tehty Suomessa ja Suomessa olevan työnantajan lukuun. Kansainvälisellä tasolla valtioiden verotusoikeutta koskevat puolestaan verosopimukset, joiden palkka-artiklassa työskentelyvaltion verotusoikeus on lyhyiden työskentelyjaksojen osalta usein sidottu siihen, onko työnantaja työskentelyvaltiossa. Tutkielmassa käsitellään muodollisen ja taloudellisen työnantajan käsitteitä, eli kahta vaihtoehtoista tapaa vero-oikeudellisen työnantajan määrittelylle. Muodollisessa arvioinnissa työnantaja määritellään työsopimuksen perusteella, kun taas taloudellisen työnantajan määrittely perustuu työn luonteen ja muiden tosiasiallisten olosuhteiden arviointiin. Työnantajan käsite on määritelty Suomen vero-oikeudessa ennakkoperintälain 14 §:ssä, jonka mukaan työnantaja on se, jonka lukuun tehdystä työstä palkka maksetaan. Koska työn verottamiseen liittyy aina työn tekeminen, tulee vero-oikeuden ohella arvioida työnantajan käsitettä myös työoikeuden näkökulmasta. Työoikeudessa keskeinen käsite on työsuhde, jonka tunnusmerkkien täyttyessä työhön sovelletaan sekä työsopimuslakia että muutakin työntekoon liittyvää lainsäädäntöä. Tutkielman tavoitteena on esittää realistinen ja perusteltu näkemys Suomen vero-oikeudessa vallitsevasta tavasta määritellä työnantaja. Vaikka lain sanamuoto jättää Suomessa työnantajan määrittelylle huomattavasti tulkinnanvaraa, sovelletaan Suomen verotuskäytännössä selvästi muodollisen työnantajan määrittelyä. Tämä tarkoittaa, ettei Suomessa lähtökohtaisesti kyseenalaisteta työsopimuksesta johdettavaa työnantajaa, vaikka tosiasialliset olosuhteet viittaisivat siihen, että työntekijä työskentelee toisen tahon lukuun. Vallitseva verotuskäytäntö asettaa Suomen siihen hupenevaan joukkoon OECD-maita, jotka määrittävät työnantajan muodollisin perustein soveltaessaan OECD:n malliverosopimuksen 15(2) artiklaa. Kyseisen ns. 183-päivän säännön mukaan ulkomaantyöskentelyssä, jossa työntekijän oleskelu työskentelyvaltiossa ei ylitä 183 päivää, saa työskentelyvaltio verottaa työntekijän palkkaa vain, jos se katsoo työnantajan tai työnantajan kiinteän toimipaikan olevan työskentelyvaltiossa. Koska malliverosopimus ei sisällä työnantajan määrittelyä, jää se lähtökohtaisesti sopimusvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaan tehtäväksi. Suomessa vakiintunutta muodollista tapaa määrittää työnantaja voi pitää sikäli ongelmallisena, että Suomi ei tästä johtuen tietyissä tapauksissa voi verosopimuksen mukaan verottaa Suomessa alle 183 päivää oleskelevaa työntekijää, vaikka tämä tosiasiassa työskentelisikin selvästi Suomessa olevan tahon lukuun. Tilanne on käsillä silloin, kun työntekijän muodollinen työnantaja on ulkomailla eikä sillä ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Tutkielmassa verrataan Suomen nykyistä oikeustilaa merkittävien kauppakumppanimaiden Ison-Britannian ja Ruotsin vastaaviin. Isossa-Britanniassa on sovellettu taloudellisen työnantajan käsitettä jo vuodesta 1995, kun taas Ruotsissa taloudellisen työnantajan määrittelyyn siirtymistä koskeva lakiluonnos on tutkielman kirjoittamisen hetkellä lausuntokierroksella. Myös Suomessa työnantajan muodolliseen määrittelyyn kohdistuu muutospaineita. Helsingin hallinto-oikeus sovelsi päätöksessään 16.1.2018 (päätös 18/0015/4) vakiintuneesta käytännöstä poiketen taloudellisen työnantajan käsitettä. Vaikka kyseinen tapaus ei edennyt korkeimpaan hallinto-oikeuteen, on mahdollista, että kysymys työnantajan määrittämisestä tulee oikeuskäytännössä vielä esille. Tästä johtuen tutkielmassa esitetään näkökulmia ja perusteluita siihen, miksi työnantajan määrittelyä koskeva muutos tulisi tehdä Suomessa oikeuskäytännön sijaan ennemmin lainsäädäntöteitse sekä ehdotetaan tapoja, joilla muutos voitaisiin käytännössä toteuttaa.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.002 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.001 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.005 | 0.002 |
| Scholarly communication | 0.007 | 0.003 |
| Open science | 0.001 | 0.004 |
| Research integrity | 0.002 | 0.004 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.135 | 0.040 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".