Suomi toisena ja suomi vieraana kielenä -oppijoiden kielitaitokäsitykset kyselytutkimuksen valossa
Notice bibliographique
Résumé
Tutkimuksessa tarkastellaan ja vertaillaan suomi toisena kielenä (S2) ja suomi vieraana kielenä (SV) -oppijoiden ajatuksia kielitaidosta ja kielen osa-alueista. Tarkoituksena on siis tutkia oppimiskontekstin vaikutusta kielitaitokäsityksiin. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä selvitetään, miten S2- ja SV-oppijat määrittelevät hyvän kielitaidon käsitteen. Toisessa tutkimuskysymyksessä tarkastellaan sitä, mitä kielitaidon osa-alueita S2- ja SV-oppijat pitävät tärkeinä suomen kielen opiskelussaan.Tutkimus on toteutettu kyselytutkimuksen keinoin. S2-aineisto koostuu kolmen suomalaisen yliopiston suomenoppijoista ja SV-aineisto viiden ulkomaisen yliopiston suomenoppijoista. Molemmissa ryhmissä on 40 vastaajaa: yhteensä vastauksia on siis analysoitu 80 kappaletta. Tarkoituksena oli tutkia nimenomaan jo hieman enemmän suomea opiskelleiden kielitaitokäsityksiä, ja vastaajien kielitaidon tuli lähtökohtaisesti olla vähintään tasolla B1 Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) mukaan. Pääsääntöisesti vastaajat opiskelevat suomen kieltä pää- tai sivuaineena yliopistossa.Tutkimuksessa selviää, että sekä S2- että SV-oppijat painottavat kommunikaatiokykyä kielitaidon tärkeimpänä osana. Tärkeintä molempien ryhmien vastaajien mielestä on, että kielenkäyttäjä pystyy toimimaan ja selviämään erilaisista tilanteista kielen avulla. Kielen ei tarvitse olla virheetöntä, vaan tärkeintä on viestin perille meno. Esille nousee myös erilaisten tilanteiden ja rekisterien hallinta hyvän kielitaidon määritelmänä, ja erityisesti S2-vastaajilla puhekielen hallinta. Sanasto ja kielioppi nousevat esille lähinnä kommunikaatiota tukevina osa-alueina. Lisäksi vastauksissa mainitaan kulttuurintuntemuksen merkitys kielitaidossa. Pääsääntöisesti vastaajien määrittelemä hyvä kielitaito vastaa EVK:n taitotasoa B2.Kielen osa-alueista tärkeimpinä nähdään suulliseen kielitaitoon liittyvät alueet eli puhuminen ja kuullunymmärtäminen, ja näissä erityisesti informaalit tilanteet. Kuuntelemisen harjoittelua korostavat erityisesti SV-oppijat, joilla ei ole S2-oppijoihin verrattavia mahdollisuuksia kuulla suomea opiskelutilanteiden ulkopuolella. Kirjallisista osa-alueista lukeminen ja luetunymmärtäminen koetaan kirjoitustaitoja tärkeämmiksi, mutta kaikkiaan kirjalliset taidot jäävät suullisten taitojen varjoon. Kieliopin opettelu koetaan tärkeäksi, mutta useimmiten se liitetään kommunikaatiotaitoihin. Kommunikaatiovaikeuksista selviytymisen taitojen opetteluun tulisi molempien ryhmien mielestä panostaa opiskelussa.Ryhmien kielitaitokäsitysten välillä ei tulosten mukaan ole suurta eroa. Molemmat ryhmät haluavat oppia suomea, jolla tulee toimeen todellisissa tilanteissa. Kommunikatiivinen näkemys korostuu kummallakin ryhmällä. Erilainen oppimiskonteksti aiheuttaa kuitenkin eroja siihen, mihin kielen osa-alueisiin opetuksessa tulisi keskittyä.\n\nAvainsanat: suomi toisena kielenä, suomi vieraana kielenä, kielitaitokäsitykset, kielitaidon osa-alueet, Eurooppalainen viitekehys
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,003 | 0,001 |
| Communication savante | 0,003 | 0,002 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,002 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,049 | 0,010 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».