Maankäyttömaksujen määräytymisen perusteiden vertailu Suomen suurimmissa kaupungeissa
Notice bibliographique
Résumé
Uusista asemakaavoista sekä asemakaavamuutoksista aiheutuu usein asemakaavoitettavalla alueella olevalle kiinteistölle arvonnousua. Kiinteistön omistaja on velvollinen osallistumaan uudesta kaavasta tai kaavamuutoksesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Tällöin kiinteistönomistajan täytyy maksaa kunnalle maankäyttömaksu, josta sovitaan maankäyttösopimuksessa. Useat kunnat ovat kirjanneet maankäyttösopimustensa pääperiaatteet maapoliittisiin ohjelmiinsa. Näitä periaatteita ei ole kuitenkaan laissa säädetty, jonka vuoksi ne vaihtelevat kunnittain. \n \nTämän diplomityön tavoitteena on selvittää maankäyttömaksujen määräytymisperusteet Suomen suurimmissa kaupungeissa. Työn alussa on kirjallisuuskatsaus, joka luo teoreettisen viitekehyksen työlle. Työn tutkimustulokset puolestaan perustuvat pääsääntöisesti kaupunkien maapoliittisiin ohjelmiin sekä kaupunkien edustajien kanssa pidettyihin haastatteluihin. Haastattelututkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, johon osallistui 1–2 maankäyttösopimusten parissa työskentelevää henkilöä 14:sta eri kaupungista. \n \nTutkimustulokset osoittivat, että maankäyttömaksujen määräytymisperusteet ovat melko erilaisia eri puolilla Suomea, mutta yhtäläisyyksiäkin toki löytyy kaupunkien välillä. Kaupungit pyrkivät pitämään maankäyttömaksujen määräytymisperusteet mahdollisimman selkeänä ja johdonmukaisena, jolloin maanomistajat kykenevät itse ennalta arvioimaan tulevan maankäyttömaksun suuruusluokan.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,002 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,004 | 0,002 |
| Communication savante | 0,006 | 0,003 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,005 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,002 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,095 | 0,027 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».