Mitä on hyvä kasvatus?: Lapsilähtöinen kasvatus — hyvän kasvatuksen ilmentymänä — aikuisen ja kasvatettavan suhteessa
Notice bibliographique
Résumé
Tutkimukseni sijoittuu osaksi kasvatusfilosofiaa, ja sen ensisijaisena tarkoituksena on herättää keskustelua hyvään kasvatukseen liitettävistä tekijöistä. Postmoderniin aikaan liittyy voimakas valinnan mahdollisuuksien ja yksilön vapauden korostaminen, joka ulottuu koskettamaan myös kasvatusta ja kasvatuskäsityksiä. Tutkimukseni tarkoitus on etsiä vasusta kysymykseen, miten lapsilähtöinen kasvatus tuottaa käsitystä hyvästä kasvatuksesta. Erityisenä tarkastelun kohteena on se, millaisiin diskursiivisin tekijöihin lapsilähtöisyyspuhe linkittyy. Aineistona tutkimuksessa on Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. \n \nLähestyn tutkimusaihetta sosiaaliskonstruktiivisesti, jolloin tiedon nähdään rakentuvan sosiaalisesti välittyneenä. Sosiaalinen konstruktionismi vaikutta tutkijan positioon tarkastella tietoa tietynlaisena. Kasvatus ymmärretään tässä tutkimuksessa sosiaalisesti rakentuneeksi toiminnaksi. Tutkimukseni tausta nojaa ajatukseen, että hyvän kasvatuksen määrittelyyn liittyy joitakin yleisesti tunnustettuja alkuehtoja. Tässä tutkimuksessa hyvä kasvatus on lapsilähtöistä kasvatusta. Teoreettinen viitekehys rakentuu kasvatuksen käsitteen määrittelystä, lapsilähtöisen kasvatusajattelun idean taustoittamisesta ja kasvatustietoisuuden käsitteestä, jonka kautta avaan tarkemmin hyvän kasvatuksen määrittelyä. Aineiston tueksi olen rakentanut oman teoreettisen osion opetussuunnitelmatutkimuksesta. \n \nTutkimuksen on luonteeltaan laadullinen. Tutkimus on toteutettu diskurssianalyyttisesti, jolloin kielen nähdään rakentavan sosiaalisista todellisuutta. Tutkimukseni analyysivaiheessa olen hyödyntänyt myös laadullisen sisällönanalyysin tekniikoita. Teorialähtöinen analyysi tuotti aineistosta neljä diskursiivista yläluokkaa, joiden alle nivoutui alaluokkia. Alaluokat edustavat tarkemmin diskursiivisia puheentuottamisen tapoja. Lapsilähtöisyyteen liitettävät aladiskurssit nojautuivat hyvän kasvatuksen kannalta melko olennaisiin näkemyksiin lapsen edun ja lapsuuden tunnistamisesta, mutta osallisuus ja lapsi yksilöllisenä toimijana nostivat esille näiden käsitteiden monitulkintaisuuden ja ristiriitaisuuden. Lapsen yksilöllisyyden kunnioittaminen oli koko aineiston läpileikkaavaa tematiikka. Hyvää kasvatusta määrittävät aladiskurssit puhuivat kasvatuskumppanuuden ja kasvattajien yhteisestä pedagogisesti jaetun ymmärryksen puolesta. Aikuisen ja kasvatettavan suhde muodosti kiinnostavan paradoksaalisen diskursiivisen puheavaruuden aikuisen ja lapsen tasavertaisesta suhteesta. Tunnistettavissa oli aikuislähtöisyyden katoaminen. \n \nYksittäin tämä tutkimus ei voi määritellä, mitä hyvä kasvatus on. Tulokset puhuvat sen puolesta, että hyvällä kasvatuksella on olemassa joitakin sitä määrittäviä ehtoja. Tulokset tukevat ajatusta lapsilähtöisen kasvatuksen oleellisuudesta hyvän kasvatuksen määrittelyssä. Aineostossa se näkyi sekä pedagogisen toiminnan että kasvatuksen arvojen tasolla. Tulokset kertovat, että lapsilähtöisyyspuhe on hyvin merkittävä osa aikamme kasvatuskulttuuria. Toisaalta lapsilähtöisyys käsitteen monitulkintaisuus voi johtaa kasvatuksellisten ongelmien kasvuun kuten aikuisen auktoriteetin hälvenemiseen.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,002 | 0,003 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,003 | 0,002 |
| Bibliométrie | 0,003 | 0,002 |
| Études des sciences et des technologies | 0,003 | 0,003 |
| Communication savante | 0,000 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,002 | 0,002 |
| Intégrité de la recherche | 0,002 | 0,004 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,004 | 0,005 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; les deux têtes enseignantes s’accordent sur ce qui est montré ici.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».