Mitä on hyvä kasvatus?: Lapsilähtöinen kasvatus — hyvän kasvatuksen ilmentymänä — aikuisen ja kasvatettavan suhteessa
Bibliographic record
Abstract
Tutkimukseni sijoittuu osaksi kasvatusfilosofiaa, ja sen ensisijaisena tarkoituksena on herättää keskustelua hyvään kasvatukseen liitettävistä tekijöistä. Postmoderniin aikaan liittyy voimakas valinnan mahdollisuuksien ja yksilön vapauden korostaminen, joka ulottuu koskettamaan myös kasvatusta ja kasvatuskäsityksiä. Tutkimukseni tarkoitus on etsiä vasusta kysymykseen, miten lapsilähtöinen kasvatus tuottaa käsitystä hyvästä kasvatuksesta. Erityisenä tarkastelun kohteena on se, millaisiin diskursiivisin tekijöihin lapsilähtöisyyspuhe linkittyy. Aineistona tutkimuksessa on Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. \n \nLähestyn tutkimusaihetta sosiaaliskonstruktiivisesti, jolloin tiedon nähdään rakentuvan sosiaalisesti välittyneenä. Sosiaalinen konstruktionismi vaikutta tutkijan positioon tarkastella tietoa tietynlaisena. Kasvatus ymmärretään tässä tutkimuksessa sosiaalisesti rakentuneeksi toiminnaksi. Tutkimukseni tausta nojaa ajatukseen, että hyvän kasvatuksen määrittelyyn liittyy joitakin yleisesti tunnustettuja alkuehtoja. Tässä tutkimuksessa hyvä kasvatus on lapsilähtöistä kasvatusta. Teoreettinen viitekehys rakentuu kasvatuksen käsitteen määrittelystä, lapsilähtöisen kasvatusajattelun idean taustoittamisesta ja kasvatustietoisuuden käsitteestä, jonka kautta avaan tarkemmin hyvän kasvatuksen määrittelyä. Aineiston tueksi olen rakentanut oman teoreettisen osion opetussuunnitelmatutkimuksesta. \n \nTutkimuksen on luonteeltaan laadullinen. Tutkimus on toteutettu diskurssianalyyttisesti, jolloin kielen nähdään rakentavan sosiaalisista todellisuutta. Tutkimukseni analyysivaiheessa olen hyödyntänyt myös laadullisen sisällönanalyysin tekniikoita. Teorialähtöinen analyysi tuotti aineistosta neljä diskursiivista yläluokkaa, joiden alle nivoutui alaluokkia. Alaluokat edustavat tarkemmin diskursiivisia puheentuottamisen tapoja. Lapsilähtöisyyteen liitettävät aladiskurssit nojautuivat hyvän kasvatuksen kannalta melko olennaisiin näkemyksiin lapsen edun ja lapsuuden tunnistamisesta, mutta osallisuus ja lapsi yksilöllisenä toimijana nostivat esille näiden käsitteiden monitulkintaisuuden ja ristiriitaisuuden. Lapsen yksilöllisyyden kunnioittaminen oli koko aineiston läpileikkaavaa tematiikka. Hyvää kasvatusta määrittävät aladiskurssit puhuivat kasvatuskumppanuuden ja kasvattajien yhteisestä pedagogisesti jaetun ymmärryksen puolesta. Aikuisen ja kasvatettavan suhde muodosti kiinnostavan paradoksaalisen diskursiivisen puheavaruuden aikuisen ja lapsen tasavertaisesta suhteesta. Tunnistettavissa oli aikuislähtöisyyden katoaminen. \n \nYksittäin tämä tutkimus ei voi määritellä, mitä hyvä kasvatus on. Tulokset puhuvat sen puolesta, että hyvällä kasvatuksella on olemassa joitakin sitä määrittäviä ehtoja. Tulokset tukevat ajatusta lapsilähtöisen kasvatuksen oleellisuudesta hyvän kasvatuksen määrittelyssä. Aineostossa se näkyi sekä pedagogisen toiminnan että kasvatuksen arvojen tasolla. Tulokset kertovat, että lapsilähtöisyyspuhe on hyvin merkittävä osa aikamme kasvatuskulttuuria. Toisaalta lapsilähtöisyys käsitteen monitulkintaisuus voi johtaa kasvatuksellisten ongelmien kasvuun kuten aikuisen auktoriteetin hälvenemiseen.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.003 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.000 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.010 | 0.005 |
| Scholarly communication | 0.010 | 0.007 |
| Open science | 0.001 | 0.006 |
| Research integrity | 0.002 | 0.005 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.068 | 0.026 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".