Suomen kielen allatiivin käyttö ja käytön laajentuminen
Notice bibliographique
Résumé
Tässä tutkielmassa tarkastellaan korpuksen avulla suomen kielen allatiivin käyttöä ja sen käytön laajentumista uusiin käyttöyhteyksiin. Korpuksena käytän HS2000-korpusta, joka sisältää Helsingin Sanomien vuosikerrat 2000 ja 2001. Kiitän Sanoma Osakeyhtiötä korpuksen käyttömahdollisuudesta.\n\nAnalyysi perustuu kahteen aineistoon. Pääaineistoon kuuluu 1 500 allatiiviesiintymää, jotka on poimittu korpuksesta niin, että korpuksen alusta, keskeltä ja lopusta on kustakin 500 esiintymää. Toinen aineisto, niin sanottu aika-aineisto, koostuu allatiivimuotoisista ajankohdan tai ajanjakson ilmauksista. Näitä ilmauksia ovat kuukaudennimet, viikonpäivien nimet, vuodenaikojen nimet sekä vuorokaudenaikojen nimet. Lisäksi mukana ovat sanat viikko ja vuosi.\n\n Tutkimus perustuu näkemykseen, että allatiivi on – muiden paikallissijojen tavoin – laajentamassa käyttöään perinteisistä käyttöyhteyksistä uusiin. Tärkeimpiä tutkimusongelmia on kaksi: millaista on allatiivin käyttö ja millaista on allatiivin laajentumakäyttö.\n\n Tarkastellakseni allatiivin käyttöä olen jakanut aineiston allatiiviesiintymät yhteentoista allatiivin käyttötavan ryhmään. Näitä ryhmiä ovat spatiaalinen käyttö, resipientit, benefaktiivit, kokijan ilmaukset, temporaalinen käyttö, suhteen ilmaukset, toimintaan siirtyminen, asento ja tila, aistivaikutelmaverbin täydennys, leksikaalistuneet allatiivi-ilmaukset sekä muut allatiivin käyttötavat. Ryhmäjaon pohjana olen käyttänyt lähdekirjallisuuden näkemyksiä allatiivin käytöstä. Laajentumien tunnistamiseen käytän niin ikään lähdeteosten apua.\n\nAnalyysistä käy ilmi, että vaikka allatiivin peruskäyttönä on perinteisesti pidetty spatiaalista käyttöä, aineistossani lähes puolet esiintymistä edustaa datiivista käyttöä eli resipienttejä, benefaktiiveja tai kokijan ilmauksia. Spatiaalisia esiintymistä on vain noin 17 prosenttia. Tämä tulos antaa ymmärtää, että vaikka spatiaaliset ilmaukset olisivatkin alun perin allatiivin keskeisintä käyttöaluetta, ainakin nykyään datiivinen käyttö on huomattavasti tavallisempaa.\n\n Allatiivi on laajentunut temporaalisiin ilmauksiin, ja temporaalisia ilmauksia on pääaineistostani 1,2 prosenttia. Kaikkiaan pääaineistosta laajentumiksi voi luokitella 3,4 prosenttia esiintymistä. Analyysini perusteella allatiivi on todella laajentumassa käyttöään.\n\n Aika-aineiston analyysistä huomaa, että allatiivi todella on temporaalisessa käytössä jo varsin luonteva sija. Kuitenkin se, millaisessa temporaalisessa käytössä allatiivi toimii, riippuu melko paljon kantasanan tarkoitteesta.\n\n Avainsanat: pro gradu -tutkielma, allatiivi, korpustutkimus, ulkopaikallissijat, käytön laajentuminen, spatiaalisuus, temporaalisuus, datiivisuus, konseptuaalinen semantiikka\n\n \n\n
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,001 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,001 | 0,002 |
| Communication savante | 0,000 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,002 | 0,001 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,010 | 0,001 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule tête enseignante, pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».