Kulttuurinen vaikuttavuus – Metodologinen pohdinta Satakunnan rahaston apurahojen kulttuurisen vaikuttavuuden kartoittamisesta
Notice bibliographique
Résumé
Satakunnan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston seitsemästätoista maakuntarahastosta. Se on perustettu ensimmäisten maakuntarahastojen joukossa vuonna 1959. Rahaston vaikuttavuutta arvioiva Pro graduni on kaksiosainen. Tutkimuksen soveltava osa on kirjoittamani Satakunnan rahaston tilaama historiikki Viisi vuosikymmentä vaikuttamista - Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto 1959–2009 http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/satakunta/ tutkimus_ja_jatko-opiskelu/julkaisut/ (252s.), Varsinaisessa Pro gradu -työssäni arvioin historiikissa käyttämiäni aineistoja ja niiden soveltuvuutta erityisesti kulttuurisen vaikuttavuuden kartoittamiseen. Tätä selvitin historiikissa kutakin vuosikymmentä kuvaavilla tapaustutkimuksilla, jotka perustuvat pääosin haastattelemieni apurahansaajien kokemuksiin. \n \nHistoriikissa tarkastelen vaikuttavuutta yhteisöllisestä ja yksityisestä, välillisestä ja välittömästä näkökulmasta. Peilaan rahaston vaiheita Satakunnan kulttuurielämässä tapahtuneisiin muutoksiin sekä etsin yhteyksiä hoitokuntien kokoonpanojen, temaattisten linjausten ja jakopolitiikan välillä. Tutkimusaineistona olen käyttänyt apurahansaajien haastattelujen lisäksi muuta empiiristä aineistoa, kuten arkistomateriaalia, asiantuntijahaastatteluja, kyselylomakkeen vastauksia sekä lehdistöaineistoa. Käyttämäni tutkimuskirjallisuus koostuu ensisijaisesti rahasto- ja kulttuuripoliittisista julkaisuista. \n \nTutkimus on laadullinen tutkimus. Jokainen käyttämäni aineistotyyppi valottaa omalta osaltaan kulttuurista vaikuttavuutta tarjoamalla erilaisia näkökulmia vaikuttavuuden tarkasteluun. Arkistomateriaalista on mahdollista tehdä tilastollisia johtopäätöksiä ja tarkastella esimerkiksi, minne rahaa on jaettu ja noudattaako tämä rahaston hoitokunnan tekemiä strategisia linjauksia. Arkistomateriaalin Stipendiaattikertomuksista voi tietyin varauksin arvioida hankkeiden onnistumista. Lehdistömateriaali vuorostaan valottaa rahaston ja apurahansaajien saamaa näkyvyyttä. Hedelmällisimmin vaikuttavuutta pääsee tarkastelemaan käyttämällä yhdessä kaikki näitä aineistoja. Historiikki on kuitenkin osoittanut, että rahaston ja sen apurahojen merkitys maakunnan kulttuurielämälle pystytään selvittämään mahdollisimman kattavasti, kun vaikuttavuutta lähestytään apurahan saajien kautta. Tähän soveltuu mielestäni parhaiten apurahan saajien syvähaastattelut, sillä pelkkä kirjallinen materiaali jättää tulkintaan liikaa aukkoja. \n \nKulttuurisen vaikuttavuuden tutkimus on 2000-luvun alussa ajankohtainen aihe. Myös Suomen Kulttuurirahasto on perustanut vaikuttavuustyöryhmän kartoittamaan toimintansa vaikutuksia. Cuporen vuonna 2010 ryhmälle tekemä raportti kuvaa, miten apurahojen jakautuminen vastaa hoitokunnan toiminnalleen asettamia linjauksia. Cuporen selvityksestä huolimatta on vaikuttavuustutkimuksessa vielä aukkoja. Esimerkiksi apurahojen vaikutuksia kulttuurintuottajille ja maakunnan kulttuurin kenttään ei ole tutkittu kattavasti. Oma Pro graduni tutkii vaikuttavuutta juuri tästä näkökulmasta.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,002 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,003 |
| Études des sciences et des technologies | 0,003 | 0,003 |
| Communication savante | 0,006 | 0,004 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,002 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,002 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,025 | 0,005 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».