Kulttuurinen vaikuttavuus – Metodologinen pohdinta Satakunnan rahaston apurahojen kulttuurisen vaikuttavuuden kartoittamisesta
Bibliographic record
Abstract
Satakunnan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston seitsemästätoista maakuntarahastosta. Se on perustettu ensimmäisten maakuntarahastojen joukossa vuonna 1959. Rahaston vaikuttavuutta arvioiva Pro graduni on kaksiosainen. Tutkimuksen soveltava osa on kirjoittamani Satakunnan rahaston tilaama historiikki Viisi vuosikymmentä vaikuttamista - Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto 1959–2009 http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/satakunta/ tutkimus_ja_jatko-opiskelu/julkaisut/ (252s.), Varsinaisessa Pro gradu -työssäni arvioin historiikissa käyttämiäni aineistoja ja niiden soveltuvuutta erityisesti kulttuurisen vaikuttavuuden kartoittamiseen. Tätä selvitin historiikissa kutakin vuosikymmentä kuvaavilla tapaustutkimuksilla, jotka perustuvat pääosin haastattelemieni apurahansaajien kokemuksiin. \n \nHistoriikissa tarkastelen vaikuttavuutta yhteisöllisestä ja yksityisestä, välillisestä ja välittömästä näkökulmasta. Peilaan rahaston vaiheita Satakunnan kulttuurielämässä tapahtuneisiin muutoksiin sekä etsin yhteyksiä hoitokuntien kokoonpanojen, temaattisten linjausten ja jakopolitiikan välillä. Tutkimusaineistona olen käyttänyt apurahansaajien haastattelujen lisäksi muuta empiiristä aineistoa, kuten arkistomateriaalia, asiantuntijahaastatteluja, kyselylomakkeen vastauksia sekä lehdistöaineistoa. Käyttämäni tutkimuskirjallisuus koostuu ensisijaisesti rahasto- ja kulttuuripoliittisista julkaisuista. \n \nTutkimus on laadullinen tutkimus. Jokainen käyttämäni aineistotyyppi valottaa omalta osaltaan kulttuurista vaikuttavuutta tarjoamalla erilaisia näkökulmia vaikuttavuuden tarkasteluun. Arkistomateriaalista on mahdollista tehdä tilastollisia johtopäätöksiä ja tarkastella esimerkiksi, minne rahaa on jaettu ja noudattaako tämä rahaston hoitokunnan tekemiä strategisia linjauksia. Arkistomateriaalin Stipendiaattikertomuksista voi tietyin varauksin arvioida hankkeiden onnistumista. Lehdistömateriaali vuorostaan valottaa rahaston ja apurahansaajien saamaa näkyvyyttä. Hedelmällisimmin vaikuttavuutta pääsee tarkastelemaan käyttämällä yhdessä kaikki näitä aineistoja. Historiikki on kuitenkin osoittanut, että rahaston ja sen apurahojen merkitys maakunnan kulttuurielämälle pystytään selvittämään mahdollisimman kattavasti, kun vaikuttavuutta lähestytään apurahan saajien kautta. Tähän soveltuu mielestäni parhaiten apurahan saajien syvähaastattelut, sillä pelkkä kirjallinen materiaali jättää tulkintaan liikaa aukkoja. \n \nKulttuurisen vaikuttavuuden tutkimus on 2000-luvun alussa ajankohtainen aihe. Myös Suomen Kulttuurirahasto on perustanut vaikuttavuustyöryhmän kartoittamaan toimintansa vaikutuksia. Cuporen vuonna 2010 ryhmälle tekemä raportti kuvaa, miten apurahojen jakautuminen vastaa hoitokunnan toiminnalleen asettamia linjauksia. Cuporen selvityksestä huolimatta on vaikuttavuustutkimuksessa vielä aukkoja. Esimerkiksi apurahojen vaikutuksia kulttuurintuottajille ja maakunnan kulttuurin kenttään ei ole tutkittu kattavasti. Oma Pro graduni tutkii vaikuttavuutta juuri tästä näkökulmasta.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.002 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.000 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.003 |
| Science and technology studies | 0.003 | 0.003 |
| Scholarly communication | 0.006 | 0.004 |
| Open science | 0.001 | 0.002 |
| Research integrity | 0.001 | 0.002 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.025 | 0.005 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".