Porakone, ukulele ja mölkky: Lainattavat esineet Vaara-kirjastoissa ja Helsingin kaupunginkirjastossa
Notice bibliographique
Résumé
Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa millaisia lainattavien esineiden aineistoja Pohjois-Karjalan Vaara-kirjastojen ja Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista on lainattavissa, ja millaisin perustein erilaisten esineiden hankintaa on näissä kirjastoissa perusteltu. Lainattavat esineet määritellään tässä tutkimuksessa sellaisiksi ei-kirjallisiksi lainattaviksi aineistoiksi, joihin eivät kuulu musiikkiäänitteet, muut äänitteet, videot ja DVD- tai Blu-ray-levyt. \n \nLainattavien esineiden valikoima on kasvanut ja monipuolistunut Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa 2010-luvun aikana. Esineiden lisääminen kirjastojen valikoimiin on jakanut mielipiteitä puolesta ja vastaan. Toisaalta niiden on nähty sopineen yhteen joidenkin kirjaston perinteisten tavoitteiden kanssa – esimerkiksi soittimien lainaamisen on katsottu tukevan asiakkaiden musiikkiharrastusta. Toisaalta on myös esitetty huolestuneita arvioita, että esinelainaus ohjaisi jo ennestään niukkoja resursseja pois kirjaston ydintehtävistä, kuten lukemisen edistämisestä. \n \nTässä tutkimuksessa esineiden hankintaperusteita selvitettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin kaikkiin Vaara-kirjastoihin ja Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin toukokuussa 2019. Kyselyyn saatiin vastauksia 12 Vaara-kirjastojen työntekijältä ja kuudelta Helsingin kaupunginkirjaston työntekijältä. Kyselylomakkeen muotoiluun otettiin mallia Michnikin ja Erikssonin (2014) samasta aiheesta tekemästä tutkimuksesta Ruotsin yleisissä kirjastoissa. Tässä tutkimuksessa saatuja vastauksia myös vertaillaan Michnikin ja Erikssonin tutkimuksessaan saamiin tuloksiin. Kyselyn tulokset analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin siten, että vastauksista tunnistettiin esiin nousevia laajempia perusteluiden teemoja. Vastauksissa eri esinekategorioita, kuten lautapelejä ja liikuntavälineitä, tarkasteltiin erikseen. Vaara-kirjastojen ja Helsingin kaupunginkirjaston vastaajaryhmien tuloksia myös vertailtiin keskenään läpi analyysin. \n \nTutkimuksen tulokset eivät ole pienen vastaajajoukon vuoksi yleistettävissä muihin Suomen yleisiin kirjastoihin, mutta ne tarjoavat joitakin mielenkiintoisia huomioita Vaara-kirjastojen ja Helsingin kaupunginkirjaston lainattavien esineiden valikoimista ja hankinnan perusteluista. Tulosten perusteella näistä kirjastoista vaikuttaisi olevan laajimmin saatavilla lautapelejä ja videopelejä, sekä liikuntavälineitä ja soittimia. Työkaluja oli saatavissa jonkin verran, mutta ei kovin laajasti. Lisäksi kirjastoista löytyi melko paljon erilaisia sekalaisia esineitä, jotka eivät sopineet mihinkään kyselylomakkeen valmiista kategorioista. Esinevalikoimasta ei kuitenkaan saatu tässä tutkimuksessa suppeaksi jääneen vastaajamäärän vuoksi täysin kattavaa kuvaa. \n \nMainintojen määrän perusteella tärkeimmiksi hankintaperusteiksi nousivat aineistojen kysyntään sekä korkeaan hintaan ja tätä kautta tasa-arvon edistämiseen, ja asiakkaiden harrastustoiminnan tukemiseen liittyvät perustelut. Aineistojen hinta ja esineiden hankkiminen kirjastoon asiakastoiveiden perusteella nousivat esiin laajimmin kaikkien esineiden kohdalla. Michnikin ja Erikssonin (2014) tutkimukseen verrattuna uusien asiakkaiden houkuttelu kirjastoon ei tullut tässä tutkimuksessa esiin juuri lainkaan, kun taas ruotsalaistutkimuksessa tämä nousi yhdeksi tärkeimmistä perusteluista. Muilta osin tuloksista oli tunnistettavissa melko paljon yhtäläisyyksiä. \n \nKaiken kaikkiaan voidaan todeta, että lainattavien esineiden hankintaa perustellaan kirjastoissa varsin moninaisin ja osin esinetyypistä ja kirjastosta riippuen vaihtelevin argumentein. Esineille on kirjastoissa kiistatta kysyntää, ja ainakin jossain määrin niiden tarjoamiselle on löydettävissä perusteluita kirjaston perinteisesti keskeisistä tavoitteista.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,002 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,003 | 0,001 |
| Communication savante | 0,008 | 0,004 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,003 |
| Intégrité de la recherche | 0,002 | 0,003 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,291 | 0,151 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».