Porakone, ukulele ja mölkky: Lainattavat esineet Vaara-kirjastoissa ja Helsingin kaupunginkirjastossa
Why this work is in the frame
A frame that forgets how it found something cannot be audited. These are the routes that admitted this work.
Bibliographic record
Abstract
Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa millaisia lainattavien esineiden aineistoja Pohjois-Karjalan Vaara-kirjastojen ja Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista on lainattavissa, ja millaisin perustein erilaisten esineiden hankintaa on näissä kirjastoissa perusteltu. Lainattavat esineet määritellään tässä tutkimuksessa sellaisiksi ei-kirjallisiksi lainattaviksi aineistoiksi, joihin eivät kuulu musiikkiäänitteet, muut äänitteet, videot ja DVD- tai Blu-ray-levyt. \n \nLainattavien esineiden valikoima on kasvanut ja monipuolistunut Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa 2010-luvun aikana. Esineiden lisääminen kirjastojen valikoimiin on jakanut mielipiteitä puolesta ja vastaan. Toisaalta niiden on nähty sopineen yhteen joidenkin kirjaston perinteisten tavoitteiden kanssa – esimerkiksi soittimien lainaamisen on katsottu tukevan asiakkaiden musiikkiharrastusta. Toisaalta on myös esitetty huolestuneita arvioita, että esinelainaus ohjaisi jo ennestään niukkoja resursseja pois kirjaston ydintehtävistä, kuten lukemisen edistämisestä. \n \nTässä tutkimuksessa esineiden hankintaperusteita selvitettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin kaikkiin Vaara-kirjastoihin ja Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin toukokuussa 2019. Kyselyyn saatiin vastauksia 12 Vaara-kirjastojen työntekijältä ja kuudelta Helsingin kaupunginkirjaston työntekijältä. Kyselylomakkeen muotoiluun otettiin mallia Michnikin ja Erikssonin (2014) samasta aiheesta tekemästä tutkimuksesta Ruotsin yleisissä kirjastoissa. Tässä tutkimuksessa saatuja vastauksia myös vertaillaan Michnikin ja Erikssonin tutkimuksessaan saamiin tuloksiin. Kyselyn tulokset analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin siten, että vastauksista tunnistettiin esiin nousevia laajempia perusteluiden teemoja. Vastauksissa eri esinekategorioita, kuten lautapelejä ja liikuntavälineitä, tarkasteltiin erikseen. Vaara-kirjastojen ja Helsingin kaupunginkirjaston vastaajaryhmien tuloksia myös vertailtiin keskenään läpi analyysin. \n \nTutkimuksen tulokset eivät ole pienen vastaajajoukon vuoksi yleistettävissä muihin Suomen yleisiin kirjastoihin, mutta ne tarjoavat joitakin mielenkiintoisia huomioita Vaara-kirjastojen ja Helsingin kaupunginkirjaston lainattavien esineiden valikoimista ja hankinnan perusteluista. Tulosten perusteella näistä kirjastoista vaikuttaisi olevan laajimmin saatavilla lautapelejä ja videopelejä, sekä liikuntavälineitä ja soittimia. Työkaluja oli saatavissa jonkin verran, mutta ei kovin laajasti. Lisäksi kirjastoista löytyi melko paljon erilaisia sekalaisia esineitä, jotka eivät sopineet mihinkään kyselylomakkeen valmiista kategorioista. Esinevalikoimasta ei kuitenkaan saatu tässä tutkimuksessa suppeaksi jääneen vastaajamäärän vuoksi täysin kattavaa kuvaa. \n \nMainintojen määrän perusteella tärkeimmiksi hankintaperusteiksi nousivat aineistojen kysyntään sekä korkeaan hintaan ja tätä kautta tasa-arvon edistämiseen, ja asiakkaiden harrastustoiminnan tukemiseen liittyvät perustelut. Aineistojen hinta ja esineiden hankkiminen kirjastoon asiakastoiveiden perusteella nousivat esiin laajimmin kaikkien esineiden kohdalla. Michnikin ja Erikssonin (2014) tutkimukseen verrattuna uusien asiakkaiden houkuttelu kirjastoon ei tullut tässä tutkimuksessa esiin juuri lainkaan, kun taas ruotsalaistutkimuksessa tämä nousi yhdeksi tärkeimmistä perusteluista. Muilta osin tuloksista oli tunnistettavissa melko paljon yhtäläisyyksiä. \n \nKaiken kaikkiaan voidaan todeta, että lainattavien esineiden hankintaa perustellaan kirjastoissa varsin moninaisin ja osin esinetyypistä ja kirjastosta riippuen vaihtelevin argumentein. Esineille on kirjastoissa kiistatta kysyntää, ja ainakin jossain määrin niiden tarjoamiselle on löydettävissä perusteluita kirjaston perinteisesti keskeisistä tavoitteista.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
Full frame distilled prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. Learned from the 10,348 direct Codex labels and 10,348 direct Gemma labels. Candidate is the union of thresholded teacher heads; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels or direct frontier model labels.
Codex and Gemma teacher scores by category
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.000 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.002 | 0.002 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.002 | 0.001 |
| Bibliometrics | 0.002 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.007 | 0.003 |
| Scholarly communication | 0.000 | 0.002 |
| Open science | 0.002 | 0.001 |
| Research integrity | 0.002 | 0.002 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.024 | 0.004 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from it