Nainenko diplomaattina? : Sukupuolten välinen tasa-arvo ulkoasiainhallinnon diplomaattikunnassa 1980-luvulta 1990-luvun alkuun
Notice bibliographique
Résumé
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolten välistä tasa-arvoa Suomen ulkoasiainhallinnon siirtymävelvollisten diplomaattien virkamieskunnassa 1980-luvulta 1990-luvun alkuun. Tutkimuksessa käsitellään sekä ulkoasiainministeriön näkökulmaa että naispuolisten diplomaattien omia näkemyksiä ja kokemuksia. Edistikö ulkoasiainministeriö organisaationa naisten asemaa diplomaattikunnassa? Joutuivatko naisdiplomaatit kokemaan ennakkoluuloja, ja millaisiksi he itse kokivat omat mahdollisuutensa toimia diplomaattina ja edetä urallansa aina suurlähettilääksi asti? Lisäksi pyritään selvittämään sekä edesauttavia että hankaloittavia tekijöitä, mitkä vaikuttivat ulkoasiainhallinnon sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Tutkielman keskiössä ovat III-uran diplomaatit, joten rajauksen ulkopuolelle jää esimerkiksi I- ja II-uralla olevat kanslistit sekä ulkomaan edustustojen paikalta palkatut. Tutkimuksen metodipohja perustuu laadulliseen tutkimusotteeseen. Metodeina käytetään sekä muistitietotutkimusta että sisällönanalyysia. Tutkimus ottaa kuitenkin huomioon myös feministisen tutkimuksen metodologiset lähtökohdat. \n \nSuomen lainsäädäntö on mahdollistanut naisten toimimisen virkamiehinä jo vuodesta 1926 lähtien, mutta diplomaatin ura oli miesten yksinoikeus vuoteen 1950 saakka. Naispuolisten diplomaattien määrä ulkoasiainhallinnossa alkoi kasvaa vasta uuden rekrytointijärjestelmän myötä vuodesta 1970 lähtien. Kuitenkin vielä 1970-luvulla kurssilta ulkoasiainministeriöön virkamiesharjoittelijoiksi valituista huomattavasti suurin osa oli miehiä. Todellinen muutos naisten määrässä tapahtui 1980-luvulla, jolloin ministeriöön valituista diplomaateista naisia oli yli 50 %. Kuitenkin koko diplomaattikunnassa naisia oli 1980-luvun lopulla vain noin 18 %. \n \nNaiset joutuivat kohtaamaan erilaisia ennakkoluuloja diplomaatteina. Yleisesti sekä yhteiskunnassa että ulkoasiainhallinnossa katsottiin, että mies oli sopivampi diplomaatiksi kuin nainen ja naisen olisi vaikeampi luoda uraa diplomaattina kuin miehen. Keskustelut naisten sopivuudesta diplomaateiksi pyörivät samojen teemojen ympärillä. Nainen oli totuttu näkemään hoivaavana osapuolena, jonka tehtävä oli huolehtia perheestään. Perinteisen sukupuoliajattelun takia osa vanhemman polven diplomaateista piti diplomaatin työtä naiselle sopimattomana. Tällainen ajattelutapa alkoi kuitenkin murtumaan 1980-luvulla, mutta ei kokonaan poistunut. \n \nSukupuolten välistä tasa-arvoa ulkoasiainhallinnossa lähdettiin tarkastelemaan tasa-arvoasiain neuvottelukunnan aloitteesta ja valtioneuvoston kanslian pyynnöstä, kun Suomen tuli ratifioida YK:n naisten syrjinnän kieltävä CEDAW-yleissopimus. Painostus sai aikaan mm. ensimmäisen ulkoasiainministeriön tasa-arvo-ohjelman ja tasa-arvotyöryhmän nimittämisen. Tutkimus osoittaa, että diplomaatin ura oli vahvasti sukupuolittunut, mutta ulkoministeriön muurit alkoivat murtua 1980-luvulta lähtien.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,002 | 0,001 |
| Communication savante | 0,003 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,000 | 0,002 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,042 | 0,007 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».