Politiikan ekologisoituminen liito-oravakonfliktissa : Tapaustutkimuksena Tampereen raitiotiehanke
Notice bibliographique
Résumé
2000-luvulla on voimistunut yhteiskuntapoliittinen ajattelutapa, jossa ihmistä ei enää eroteta luontoympäristöstä erilliseksi. Tämän seurauksena ekologisesta tutkimuksesta kumpuavat käsitteet, ajatustavat ja teoriat ovat siirtyneet osaksi aluepolitiikkaa ja –suunnittelua. Samalla ekologinen tieto, teknologiaorientoituminen ja niiden luomat taloudelliset mahdollisuudet muodostavat toisiaan tukevan yhtälön, joka kontekstista riippuen voi kääntyä talouden esteeksi tai hyödyksi. Puhutaan politiikan ekologisoitumisen ilmiöstä, joka vaikuttaa Suomessa kaikilla aluesuunnittelun tasoilla. Se on aiheuttanut konfliktitilanteita kaavoituksessa, kun pyritään huomioimaan kasvava luontotiedon merkitys ja suojelemaan tiukasti suojeltavia direktiivilajeja, kuten liito-oravaa. Tutkielman tavoitteena on selvittää kirjallisen aineiston ja asiantuntijahaastatteluiden perusteella, mistä liito-oravan suojelussa on kyse ja miten se linkittyy politiikan ekologiosoitumiseen sekä mistä johtuvat lajin suojelun kaavoituskonfliktit ja miten niitä voisi ratkaista? Tapaustutkimuksena tarkastellaan Tampereen raitiotiehanketta liito-oravakonfliktin ja siihen liittyvän politiikan ekologisoitumisen näkökulmasta. Tarkoituksena on kehittää samalla politiikan ekologisoitumisen käsitettä ja tuottaa uutta tietoa vallitsevasta vihertävästä yhteiskuntamuutoksesta. Liito-orava (Pteromys volans) on Euroopan unionin alueella poliittisella päätöksellä luontodirektiivillä tiukasti suojeltu varttuneissa sekametsissä esiintyvä pienikokoinen yöaktiivinen nisäkäs. EU:n alueella lajia esiintyy Suomen lisäksi pieniä määriä Virossa ja mahdollisesti Latviassa. Unionin suojelupolitiikka vastaa valtiollisen suojelun ongelmaan, minkä seurauksena Suomessa paikallisesti varsin yleinen liito-orava on erityistä suojelua vaativa direktiivilaji. Luontodirektiivi on implementoitu Suomen kansalliseen luonnonsuojelulakiin 1990-luvun lopulla, ja direktiivi kieltää lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen. Lisäksi liito-oravan suojelua ohjaavaa säätelyä sisältyy maankäyttö- ja rakennuslakiin, maa-aineslakiin ja metsälakiin. Suojelusta huolimatta Suomen liito-oravakannan arvioidaan taantuneen toisen maailmansodan jälkeisenä ajanjaksona, mutta laji on luokiteltu vain silmällä pidettäväksi. Luokituksen taustalla olevaa kannan laskentaa on kritisoitu. Maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulo vuonna 2000 oli liito-oravan suojelun kannalta tärkeä lakiuudistus. Luonnonsuojelun ja liito-oravan sen osana kannalta lain keskeinen muutos oli alueiden käytön suunnittelun tavoitteisiin tehty lisäys ”luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyttämisestä”. Lisäksi pykälät kaavoituksen vuorovaikutteisuuden lisäämisestä ja vaikutusten arvioinnista ovat muuttaneet kaavoitusprosessia avoimemmaksi korostaen osallisten roolia, minkä seurauksena luontoharrastajien painoarvo kaavoituksessa on kasvanut. Osallisten kasvanut vaikuttamismahdollisuus kulminoituu kaavahankkeen osapuolten välisen yhteistyön kannalta valitettavan usein valitusoikeuteen, mutta toisaalta se tarjoaa osalliselle mahdollisuuden vaikuttaa lähiympäristöönsä ja esimerkiksi juuri liito-oravan suojeluun. Liito-oravan suosimat varttuneet sekametsät sijoittuvat usein kaupunkien läheisyyteen jopa aivan keskusta-alueelle, sillä kaupunkien ulkopuolella varttuneet sekametsät ovat vähentyneet ja pirstoutuneet tuotantotavoitteisen metsätalouden seurauksena. Kaupunkimetsiin kohdistuu useita käyttötarpeita, sillä ne voivat olla liito-oravan kotimetsiköitä, asukkaiden virkistyskäytössä, talousmetsiä ja kaavoituksen vara-alueita. Liito-oravan mieltyminen kaupunkimetsiin on haasteellista kaupunkien kasvutavoitteiden vuoksi, sillä asukasluvun kasvaessa kaupunkien viheralueita uhkaa yhdyskuntarakenteen laajeneminen ja tiivistyminen. Liito-oravan suojeluvelvoite on aiheuttanut kaavoituksessa useissa kaupungeissa konfliktitilanteita, mistä esimerkkinä Pirkanmaan pitkä liito-oravakonfliktihistoria ja sen tuoreena vaiheena Tampereen raitiotiehanke. Raitiotiessä on kyse poliittiselle päätöksenteolle ominaisesta arvottamisesta, jossa ekologiseksi ratkaisuksi markkinoidun raitiotien toteuttaminen tarkoittaa toisen ympäristöarvon eli luonnonsuojelun sivuuttamista. Politiikan ekologisoitumisen joustava luonne ilmenee raitiotieprosessissa, kun ekologinen tieto liito-oravasta kääntyy taloudellisia tavoitteita ja toimijoiden yhteistyötä vastaan. Talouden ja kaupungin kasvua ajaville ratikan kannattajille liito-orava on taloudellinen hidaste, joka hankaloittaa seudullista yhteistyötä Tampereen kaupunkiseudulla. Liito-oravan suojelussa on nimenomaan kyse kaupungin paikallistason suojelun lisäksi seudullisesta yhteistyöstä dynaamisen lajin liikkuessa kuntarajoista piittaamatta.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,002 |
| Études des sciences et des technologies | 0,003 | 0,001 |
| Communication savante | 0,004 | 0,002 |
| Science ouverte | 0,000 | 0,003 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,002 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,029 | 0,003 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».