Politiikan ekologisoituminen liito-oravakonfliktissa : Tapaustutkimuksena Tampereen raitiotiehanke
Bibliographic record
Abstract
2000-luvulla on voimistunut yhteiskuntapoliittinen ajattelutapa, jossa ihmistä ei enää eroteta luontoympäristöstä erilliseksi. Tämän seurauksena ekologisesta tutkimuksesta kumpuavat käsitteet, ajatustavat ja teoriat ovat siirtyneet osaksi aluepolitiikkaa ja –suunnittelua. Samalla ekologinen tieto, teknologiaorientoituminen ja niiden luomat taloudelliset mahdollisuudet muodostavat toisiaan tukevan yhtälön, joka kontekstista riippuen voi kääntyä talouden esteeksi tai hyödyksi. Puhutaan politiikan ekologisoitumisen ilmiöstä, joka vaikuttaa Suomessa kaikilla aluesuunnittelun tasoilla. Se on aiheuttanut konfliktitilanteita kaavoituksessa, kun pyritään huomioimaan kasvava luontotiedon merkitys ja suojelemaan tiukasti suojeltavia direktiivilajeja, kuten liito-oravaa. Tutkielman tavoitteena on selvittää kirjallisen aineiston ja asiantuntijahaastatteluiden perusteella, mistä liito-oravan suojelussa on kyse ja miten se linkittyy politiikan ekologiosoitumiseen sekä mistä johtuvat lajin suojelun kaavoituskonfliktit ja miten niitä voisi ratkaista? Tapaustutkimuksena tarkastellaan Tampereen raitiotiehanketta liito-oravakonfliktin ja siihen liittyvän politiikan ekologisoitumisen näkökulmasta. Tarkoituksena on kehittää samalla politiikan ekologisoitumisen käsitettä ja tuottaa uutta tietoa vallitsevasta vihertävästä yhteiskuntamuutoksesta. Liito-orava (Pteromys volans) on Euroopan unionin alueella poliittisella päätöksellä luontodirektiivillä tiukasti suojeltu varttuneissa sekametsissä esiintyvä pienikokoinen yöaktiivinen nisäkäs. EU:n alueella lajia esiintyy Suomen lisäksi pieniä määriä Virossa ja mahdollisesti Latviassa. Unionin suojelupolitiikka vastaa valtiollisen suojelun ongelmaan, minkä seurauksena Suomessa paikallisesti varsin yleinen liito-orava on erityistä suojelua vaativa direktiivilaji. Luontodirektiivi on implementoitu Suomen kansalliseen luonnonsuojelulakiin 1990-luvun lopulla, ja direktiivi kieltää lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen. Lisäksi liito-oravan suojelua ohjaavaa säätelyä sisältyy maankäyttö- ja rakennuslakiin, maa-aineslakiin ja metsälakiin. Suojelusta huolimatta Suomen liito-oravakannan arvioidaan taantuneen toisen maailmansodan jälkeisenä ajanjaksona, mutta laji on luokiteltu vain silmällä pidettäväksi. Luokituksen taustalla olevaa kannan laskentaa on kritisoitu. Maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulo vuonna 2000 oli liito-oravan suojelun kannalta tärkeä lakiuudistus. Luonnonsuojelun ja liito-oravan sen osana kannalta lain keskeinen muutos oli alueiden käytön suunnittelun tavoitteisiin tehty lisäys ”luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyttämisestä”. Lisäksi pykälät kaavoituksen vuorovaikutteisuuden lisäämisestä ja vaikutusten arvioinnista ovat muuttaneet kaavoitusprosessia avoimemmaksi korostaen osallisten roolia, minkä seurauksena luontoharrastajien painoarvo kaavoituksessa on kasvanut. Osallisten kasvanut vaikuttamismahdollisuus kulminoituu kaavahankkeen osapuolten välisen yhteistyön kannalta valitettavan usein valitusoikeuteen, mutta toisaalta se tarjoaa osalliselle mahdollisuuden vaikuttaa lähiympäristöönsä ja esimerkiksi juuri liito-oravan suojeluun. Liito-oravan suosimat varttuneet sekametsät sijoittuvat usein kaupunkien läheisyyteen jopa aivan keskusta-alueelle, sillä kaupunkien ulkopuolella varttuneet sekametsät ovat vähentyneet ja pirstoutuneet tuotantotavoitteisen metsätalouden seurauksena. Kaupunkimetsiin kohdistuu useita käyttötarpeita, sillä ne voivat olla liito-oravan kotimetsiköitä, asukkaiden virkistyskäytössä, talousmetsiä ja kaavoituksen vara-alueita. Liito-oravan mieltyminen kaupunkimetsiin on haasteellista kaupunkien kasvutavoitteiden vuoksi, sillä asukasluvun kasvaessa kaupunkien viheralueita uhkaa yhdyskuntarakenteen laajeneminen ja tiivistyminen. Liito-oravan suojeluvelvoite on aiheuttanut kaavoituksessa useissa kaupungeissa konfliktitilanteita, mistä esimerkkinä Pirkanmaan pitkä liito-oravakonfliktihistoria ja sen tuoreena vaiheena Tampereen raitiotiehanke. Raitiotiessä on kyse poliittiselle päätöksenteolle ominaisesta arvottamisesta, jossa ekologiseksi ratkaisuksi markkinoidun raitiotien toteuttaminen tarkoittaa toisen ympäristöarvon eli luonnonsuojelun sivuuttamista. Politiikan ekologisoitumisen joustava luonne ilmenee raitiotieprosessissa, kun ekologinen tieto liito-oravasta kääntyy taloudellisia tavoitteita ja toimijoiden yhteistyötä vastaan. Talouden ja kaupungin kasvua ajaville ratikan kannattajille liito-orava on taloudellinen hidaste, joka hankaloittaa seudullista yhteistyötä Tampereen kaupunkiseudulla. Liito-oravan suojelussa on nimenomaan kyse kaupungin paikallistason suojelun lisäksi seudullisesta yhteistyöstä dynaamisen lajin liikkuessa kuntarajoista piittaamatta.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.000 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.002 |
| Science and technology studies | 0.003 | 0.001 |
| Scholarly communication | 0.004 | 0.002 |
| Open science | 0.000 | 0.003 |
| Research integrity | 0.001 | 0.002 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.029 | 0.003 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".