"Ajan henkikö vaatii kontrollia?" : Oikeushistoriallinen tutkimus vuoden 1995 poliisilaista käydystä keskustelusta
Pourquoi ce travail est dans la base
Une base qui oublie comment elle a trouvé un travail ne peut pas être vérifiée. Voici les voies qui ont admis celui-ci.
Notice bibliographique
Résumé
Tutkimuksessani selvitän minkälaista keskustelua vuoden 1995 poliisilaista käytiin. Aineistona olen käyttänyt mm. sanoma- ja aikakauslehtiä sekä poliisin ammattilehtiä vuosien 1984-1995 välillä. Mukana on niin lehtien pääkirjoituksia, mielipidekirjoituksia kuin uutisartikkeleitakin. Tutkimuksessa käydään läpi eri työryhmien ehdotukset poliisilaiksi sekä lehdistökirjoittelu niihin liittyen. Tutkimusmenetelmä on oikeushistoriallinen, eli pyrkii analysoimaan oikeudellista muutosta. \nVuoden 1995 poliisilakia valmisteltiin noin kymmenen vuotta. Edellinen poliisilaki oli vuodelta 1966, jonka jälkeen Suomi oli kuitenkin muuttunut elinkeinorakenteen osalta ja kaupungistumisen myötä. 1980- ja 1990- lukujen vaihteessa Suomi lähentyi muuta Eurooppaa. Suomi mm. liittyi Euroopan neuvostoon, jonka myötä Suomea velvoittavaksi tuli Euroopan ihmisoikeussopimus. \nTutkimuksessa selvisi, että alkuun yksipuoliseksi moitittu keskustelu poliisilain ympärillä kattoi loppujen lopuksi lukuisia eri aiheita. Alussa keskustelu pysytteli suunniteltujen organisaatiomuutosten sekä puhelinkuunteluoikeuden ympärillä. Myöhemmin esiin nousivat vahvemmin poliisin toimivaltuuksia koskevat kysymykset. Keskustelua aiheuttivat mm. poliisin epäsovinnaiset tiedonhankintamenetelmät. Perus- ja ihmisoikeuksien sekä kansainvälisten sopimusten painoarvon kasvu näkyi myös laista käydyssä keskustelussa. Osa pelkäsi poliisin toimivaltuuksien kasvattamisen merkitsevän esim. yksityisyyden vaarantumista ja esittivät uhkakuvia toimivaltuuksien väärinkäytöstä. Osan mielestä taas poliisille ei myönnetty riittävän laajoja toimivaltuuksia, jotta vakavaan rikollisuuteen olisi pystytty tehokkaasti puuttumaan. Poliisin toimivaltuudet herättävät vahvoja tunteita, sillä niiden kautta poliisi pystyy puuttumaan ihmisten yksityisyyteen ja oikeuksiin. Poliisilainsäädäntöä mietittäessä joudutaankin aina tekemään punnintaa kansalaisten perusoikeuksien ja rikostorjunnan välillä.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,001 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,000 | 0,000 |
| Communication savante | 0,000 | 0,000 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,001 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,013 | 0,007 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découle