Käsityökasvatuksen tulevaisuus : Aineenopettajaopiskelijoiden visioita tulevaisuuden käsityöoppiaineesta perusopetuksen 7. luokalla
Notice bibliographique
Résumé
Tutkimuksen tarkoituksena oli aikaisempiin tutkimuksiin pohjaten ja käsityöoppiaineen opettajiksi opiskelevien opiskelijoiden visioihin tutustuen pohtia, millainen käsityöoppiaine voisi olla peruskoulun 7. vuosiluokalla tulevaisuudessa. Tutkimus on tärkeä, koska perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet uusitaan noin kymmenen vuoden välein ja nyt vuonna 2023 viimeisimmästä laaditusta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista on kulunut yhdeksän vuotta. Tämänkin vuoksi aihe on hyvin ajankohtainen. Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitus saada välitetyksi niille henkilöille, joilla on valtaa vaikuttaa tulevaan opetussuunnitelmaan. \nTutkimukseen luotu teoriapohja koostuu Perusopetuksen opetussuunnitelmasta 2014 sekä aiemmista perusopetuksen käsityöoppiaineeseen liittyvistä tutkimuksista. Perusopetuksen opetussuunnitelmasta 2014 on rajattu käsiteltäväksi käsityöoppiaine vuosiluokilla 7–9. Käsityöoppiaineen aihealueista tehtävä, tavoitteet, sisällöt sekä arviointi ovat valikoituneet tarkemmin tutkimuksen teoriapohjaksi. Aiemmista käsityöoppiaineeseen liittyvistä tutkimuksista on etsitty tutkimukseen sopivia käsitteiden kohteita. Valikoituneita käsitteitä ovat kokonainen käsityö, oppimis- ja työympäristö sekä yhteinen ja monimateriaalinen käsityö. \nTutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kyselyllä. Kysely jaettiin noin 40 opiskelijan ryhmälle. Ryhmästä kyselyyn vastasi 17 opiskelijaa (N=17). Kyselyssä pyydettiin opiskelijoita visioimaan tulevaisuuden käsityöoppiaineen tehtävää, sisältöjä, tavoitteita, arviointia, oppimis- ja työympäristöä, oppimistehtäviä ja materiaaleja. Aineistosta saatiin tutkijoiden analyysin avulla muodostettua monenlaisia luokittelun kohteita. Jokaiselle määritellylle luokalle on annettu arvo, eli analyysiyksikön määrä (n). Tutkimus suoritettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin, jolloin pystytään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksen kyselystä saadun aineiston vastausten analyysi suoritettiin sisällönanalyysillä, jolloin voidaan analysoida dokumentteja objektiivisesti ja systemaattisesti. Tutkimuksessa hyödynnettiin erityisesti teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, joka edesauttoi luokittelun suorittamisessa. \nTuloksista ilmeni, että opiskelijat näkevät tulevaisuuden käsityöoppiaineen melko samankaltaisena kuin millainen se on nyt. Opiskelijoiden visiot tulevaisuuden käsityöoppiaineesta tukevat nykyistä opetussuunnitelmaa, mutta joitain muutoksia on havaittavissa. Tuleva opetussuunnitelma perustuisi monimateriaaliseen opetukseen ja teknologiset laitteistot olisivat hyödynnettävissä. Oppilaat toteuttaisivat omia suunnitelmiaan sekä valmistaisivat pääosin konkreettisia tuotteita. Käsityön prosessin vaiheet vähenisivät ja itse käsitöiden tekemiseen käytettäisiin enemmän aikaa. Tulevaisuusnäkymä korostuisi opetuksessa ja oppilaita halutaan tutustuttaa käsityön monenlaisiin mahdollisuuksiin. Tehtävän ja tavoitteiden suurimmassa osassa ovat oppilaan omat taidot ja arvioinnissa keskitytään erityisesti työskentelyn taitoihin. \nTutkimustulokset antavat ehdotuksia tulevalle perusopetuksen opetussuunnitelmalle, jota aletaan lähiaikoina suunnittelemaan. Tulokset tuovat näkyväki käsityön aineenopettajaopiskelijoiden omia visioita tulevaisuuden käsityöoppiaineesta. Aineenopettajaopiskelijoiden visiot voivat poiketa jo monta vuotta opetustyössä toimineiden opettajien näkemyksistä. Aineenopettajaopiskelijoiden visiot voivat mahdollisesti herättää keskustelua tulevasta käsityöoppiaineesta. Tutkimustuloksia voitaisiin myös vertailla jo alalla työskentelevien opettajien näkemyksiin ja visioihin. Tältä näkökannalta saataisiin suoritetuksi uusi tutkimus, jossa käsityön aineenopettajaopiskelijoiden ja opetusalalla jo kauan työskennelleiden visioita ja näkemyksiä vertailtaisiin.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,003 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,004 | 0,005 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,005 | 0,003 |
| Bibliométrie | 0,006 | 0,006 |
| Études des sciences et des technologies | 0,002 | 0,003 |
| Communication savante | 0,000 | 0,002 |
| Science ouverte | 0,008 | 0,006 |
| Intégrité de la recherche | 0,004 | 0,004 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,047 | 0,136 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; les deux têtes enseignantes s’accordent sur ce qui est montré ici.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».