Käsityökasvatuksen tulevaisuus : Aineenopettajaopiskelijoiden visioita tulevaisuuden käsityöoppiaineesta perusopetuksen 7. luokalla
Bibliographic record
Abstract
Tutkimuksen tarkoituksena oli aikaisempiin tutkimuksiin pohjaten ja käsityöoppiaineen opettajiksi opiskelevien opiskelijoiden visioihin tutustuen pohtia, millainen käsityöoppiaine voisi olla peruskoulun 7. vuosiluokalla tulevaisuudessa. Tutkimus on tärkeä, koska perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet uusitaan noin kymmenen vuoden välein ja nyt vuonna 2023 viimeisimmästä laaditusta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista on kulunut yhdeksän vuotta. Tämänkin vuoksi aihe on hyvin ajankohtainen. Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitus saada välitetyksi niille henkilöille, joilla on valtaa vaikuttaa tulevaan opetussuunnitelmaan. \nTutkimukseen luotu teoriapohja koostuu Perusopetuksen opetussuunnitelmasta 2014 sekä aiemmista perusopetuksen käsityöoppiaineeseen liittyvistä tutkimuksista. Perusopetuksen opetussuunnitelmasta 2014 on rajattu käsiteltäväksi käsityöoppiaine vuosiluokilla 7–9. Käsityöoppiaineen aihealueista tehtävä, tavoitteet, sisällöt sekä arviointi ovat valikoituneet tarkemmin tutkimuksen teoriapohjaksi. Aiemmista käsityöoppiaineeseen liittyvistä tutkimuksista on etsitty tutkimukseen sopivia käsitteiden kohteita. Valikoituneita käsitteitä ovat kokonainen käsityö, oppimis- ja työympäristö sekä yhteinen ja monimateriaalinen käsityö. \nTutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kyselyllä. Kysely jaettiin noin 40 opiskelijan ryhmälle. Ryhmästä kyselyyn vastasi 17 opiskelijaa (N=17). Kyselyssä pyydettiin opiskelijoita visioimaan tulevaisuuden käsityöoppiaineen tehtävää, sisältöjä, tavoitteita, arviointia, oppimis- ja työympäristöä, oppimistehtäviä ja materiaaleja. Aineistosta saatiin tutkijoiden analyysin avulla muodostettua monenlaisia luokittelun kohteita. Jokaiselle määritellylle luokalle on annettu arvo, eli analyysiyksikön määrä (n). Tutkimus suoritettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin, jolloin pystytään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksen kyselystä saadun aineiston vastausten analyysi suoritettiin sisällönanalyysillä, jolloin voidaan analysoida dokumentteja objektiivisesti ja systemaattisesti. Tutkimuksessa hyödynnettiin erityisesti teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, joka edesauttoi luokittelun suorittamisessa. \nTuloksista ilmeni, että opiskelijat näkevät tulevaisuuden käsityöoppiaineen melko samankaltaisena kuin millainen se on nyt. Opiskelijoiden visiot tulevaisuuden käsityöoppiaineesta tukevat nykyistä opetussuunnitelmaa, mutta joitain muutoksia on havaittavissa. Tuleva opetussuunnitelma perustuisi monimateriaaliseen opetukseen ja teknologiset laitteistot olisivat hyödynnettävissä. Oppilaat toteuttaisivat omia suunnitelmiaan sekä valmistaisivat pääosin konkreettisia tuotteita. Käsityön prosessin vaiheet vähenisivät ja itse käsitöiden tekemiseen käytettäisiin enemmän aikaa. Tulevaisuusnäkymä korostuisi opetuksessa ja oppilaita halutaan tutustuttaa käsityön monenlaisiin mahdollisuuksiin. Tehtävän ja tavoitteiden suurimmassa osassa ovat oppilaan omat taidot ja arvioinnissa keskitytään erityisesti työskentelyn taitoihin. \nTutkimustulokset antavat ehdotuksia tulevalle perusopetuksen opetussuunnitelmalle, jota aletaan lähiaikoina suunnittelemaan. Tulokset tuovat näkyväki käsityön aineenopettajaopiskelijoiden omia visioita tulevaisuuden käsityöoppiaineesta. Aineenopettajaopiskelijoiden visiot voivat poiketa jo monta vuotta opetustyössä toimineiden opettajien näkemyksistä. Aineenopettajaopiskelijoiden visiot voivat mahdollisesti herättää keskustelua tulevasta käsityöoppiaineesta. Tutkimustuloksia voitaisiin myös vertailla jo alalla työskentelevien opettajien näkemyksiin ja visioihin. Tältä näkökannalta saataisiin suoritetuksi uusi tutkimus, jossa käsityön aineenopettajaopiskelijoiden ja opetusalalla jo kauan työskennelleiden visioita ja näkemyksiä vertailtaisiin.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.000 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.005 | 0.001 |
| Scholarly communication | 0.006 | 0.002 |
| Open science | 0.000 | 0.004 |
| Research integrity | 0.001 | 0.002 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.061 | 0.011 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".