Sataako kaatamalla? Suomalainen finanssipolitiikka ja suhdanteet Emu-aikana
Notice bibliographique
Résumé
Hakutermit:\n\nfinanssipolitiikka, vakaus- ja kasvusopimus, rakenteellinen tasapaino, BFI, myötäsyklisyys\n\nPro gradu tutkielmassa tarkastellaan finanssipolitiikan harjoittamista sille Euroopan unionin talous- ja rahaliitossa (Emu) asetettujen rajoitusten puitteissa. Finanssipolitiikan käytön mahdollisuuksia Emuun valmistauduttaessa ja Emu-aikana säätelevät Maastrichtin sopimuksessa asetetut kriteerit sallitulle julkisen talouden alijäämälle (3 % bruttokansantuotteesta) ja julkiselle velalle (60 % bruttokansantuotteesta). Maastrichtin sopimuksen säännöksiä on tarkennettu vakaus- ja kasvusopimuksella, jonka mukaan jäsenvaltioiden on keskipitkällä aikavälillä pidettävä julkinen taloutensa joko lähellä tasapainoa tai ylijäämäisenä. Vakaus- ja kasvusopimuksella asetetun tasapaino- tai ylijäämätavoitteen on katsottu riittävän varmistamaan automaattisten vakauttajien toiminnalle tarvittava liikkumatila myös laskusuhdanteissa ilman, että julkiselle taloudelle asetettu alijäämäraja rikkoutuu. Budjettiautomatiikkaan turvautumalla on pyritty välttämään päätösperäiseen finanssipolitiikkaan oleellisena osana liittyviä ongelmia, kuten esimerkiksi päätöksenteossa tarvittavan informaation vajavaisuutta, poliittisten pelien vaikutuksia ja päätösperäisen finanssipolitiikan viiveitä.\n\nPäätösperäiseen finanssipolitiikkaan liittyvistä ongelmista tarkastellaan tutkielmassa erityisesti myötäsyklistä vinoumaa noususuhdanteissa. Tällainen vinous syntyy, jos automaattisten vakauttajien annetaan toimia laskusuhdanteissa, mutta niiden toimintaa heikennetään myötäsyklisin päätösperäisin toimin noususuhdanteissa. Tällöin julkisen talouden rakenteellinen tasapaino heikentyy, ja alijäämärajan ylittyminen on aikaisempaa todennäköisempää seuraavan laskusuhdanteen aikana. Kehitys voi johtaa yksittäisen rahaliiton jäsenen osalta velkakierteeseen ja koko rahaliiton tasolla raha- ja finanssipolitiikan yhteensopimattomuuteen. Ongelmaa korostaa se, että vakaus- ja kasvusopimuksen on rakenteensa vuoksi katsottu kannustavan tällaisiin finanssipoliittisiin valintoihin.\n\n Tutkielmassa tarkastellaan finanssipolitiikan suuntaa ja sen mahdollista myötäsyklisyyttä Suomessa vuosina 1994-2004. Finanssipolitiikan suuntaa arvioidaan kolmen eri fiskaalisen indikaattorin avulla, joita ovat julkisen talouden perusjäämän kehitys, Euroopan komission tuottaman julkisen talouden rakenteellisen tasapainon muutos sekä Olivier Blanchardin vuonna 1990 hahmottelema Blanchardin fiskaalisen impulssin indikaattori (BFI). Näiden indikaattorien kehitystä tulkitaan Suomen lähentymis- ja vakausohjelmien sekä niiden tarkistusten valossa. Euroopan ja Suomen osalta käydään myös läpi hiljattain valmistuneiden laajempien tutkimusten tuloksia. Useissa tutkimuksissa on todettu päätösperäisen finanssipolitiikan olleen taipuvaista myötäsyklisyyteen sekä Euroopassa että Suomessa viime vuosikymmenien aikana. Fiskaalisen impulssin indikaattoreita tarkastelemalla todetaan kuitenkin, että Emuun valmistauduttaessa (vuosina 1994-1997) Suomessa tehty päätösperäinen finanssipolitiikka oli vähäistä ja suunnaltaan neutraalia. Vuodesta 1998 lähtien päätösperäisen finanssipolitiikan käyttö näyttää kuitenkin aktivoituneen ja muuttuneen suhdanteiden vastaiseksi.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,002 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,001 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,002 | 0,002 |
| Études des sciences et des technologies | 0,006 | 0,005 |
| Communication savante | 0,000 | 0,002 |
| Science ouverte | 0,003 | 0,001 |
| Intégrité de la recherche | 0,002 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,009 | 0,005 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; les deux têtes enseignantes s’accordent sur ce qui est montré ici.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».