Suomi pikkuveljen silmin.\nKolmen virolaisten päivälehden Suomi-kirjoittelun diskurssianalyyttista tarkastelua
Notice bibliographique
Résumé
Virossa Suomi on medianäkyvyyden osalta suurvalta. Tutkielmassani selvitän millaista Suomi-kuvaa kolme merkittävintä päivälehteä, Postimees, Eesti Päevaleht ja SL Õhtuleht kirjoituksissaan rakentavat. Lehtitekstien retorisia keinoja analysoimalla olen tunnistanut ensisijaiset puhetavat, joilla Suomea ja suomalaisia merkityksellistetään, ja kriittisen diskurssianalyysin hengessä olen etsinyt niitä kulttuurisia ajattelumalleja ja ideologioita, joita puhetavat kantavat mukanaan. Muita keskeisiä lähtökohtia työssäni ovat kulttuurisen muistin ja kansallisen identiteetin käsitteet. Suomi-diskurssit ovat historiallisesti kehittyneitä ja ne poimivat ilmaisunsa kulttuurisesta ’lausumien arkistosta’ jopa yli sadan vuoden takaa. \n\nAineistostani nousi esiin kolme suhteellisen tasavahvaa puhetapaa. Niistä yleisin, mallimaa luo Suomesta kuvaa skandinaavisena hyvinvointivaltiona, josta Viron tulisi ottaa oppia. Sen taustalla oleva historiallinen ajattelumalli esittää Suomen olevan kehityksessä edellä ja tekevän oikeita ratkaisuja. Pikkuveli taas haluaa haastaa Suomen, ja diskurssi konstruoi Viron ja virolaisten paremmuutta. Suomeen liitetään mielikuvia takapajuisuudesta, välinpitämättömyydestä ja hyväksikäytöstä. Heimodiskurssi korostaa läheisyyttä ja vertaisuutta luomalla suomalaisista ja virolaisista sisäryhmän ja Suomesta turvallisen selustan. Heimodiskurssi vaikuttaa lisäksi muihin puhetapoihin ohjaamalla katseen nimenomaan Suomeen. \n\nKansallinen identiteetti rakentuu pitkälti vertailun varassa, jolloin siihen vaikuttaa tehdäänkö vertailuja ylös- vai alaspäin. Viron mediassa suomalainen turisti joutuu usein altavastaajaksi kun pikkuveljen identiteetti kaipaa vahvistusta. Erottautumisen lisäksi identiteettiä luodaan samaistumisen kautta. Virolaisten kansallisessa identiteetissä suomalaisilla onkin poikkeuksellinen asema, jota esimerkiksi heimodiskurssin läheisyyshakuisuus kuvastaa. \n\nViron 2000-luvun yhteiskunnallinen ilmapiiri muodostaa Suomi-diskurssien sosiokulttuurisen kontekstin. Puhetavat sisältävät vahvoja ideologisia painotuksia, jotka korostuvat kun kyseessä ovat kansakunnan ydinkysymykset, turvallisuus- ja talouspolitiikka. Pikkuveli ja mallimaa purkavat toistensa kuvia, ja niissä esimerkiksi Suomen suhteet Venäjään tai yhteiskunnallinen solidaarisuus konstruoituvat puhujasta riippuen joko kannatettaviksi tai vastustettaviksi arvoiksi ja valinnoiksi. Puhetavoilla on siten linkkinsä vallitsevaan ultraliberalistiseen diskurssiin ja toisaalta sitä vastustaviin ääniin Virossa. Heimodiskurssilla taas on kansallista homogeenisyyttä vahvistava ulottuvuus, joka toiseuttaa suomenruotsalaiset ja implisiittisesti myös vironvenäläiset. \n\nSekä Virossa että Suomessa mediaa on syytetty naapurikuvan negatiivisuudesta. Määrällisen sisällönerittelyn perusteella Suomi-kuva näyttää kuitenkin pääsääntöisen positiiviselta. Ristiriitaisen aineksen suuri määrä vihjaa keskenään kamppaileviin diskursseihin. Runsaasta uutisoinnista huolimatta kuvaa voi silti pitää verraten ohuena.\n\nHakusanat: Suomi-kuva, naapurikuva, kansallinen identiteetti, kulttuurinen muisti
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,006 | 0,002 |
| Communication savante | 0,008 | 0,003 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,004 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,003 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,071 | 0,017 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».