Suomi pikkuveljen silmin.\nKolmen virolaisten päivälehden Suomi-kirjoittelun diskurssianalyyttista tarkastelua
Why this work is in the frame
A frame that forgets how it found something cannot be audited. These are the routes that admitted this work.
Bibliographic record
Abstract
Virossa Suomi on medianäkyvyyden osalta suurvalta. Tutkielmassani selvitän millaista Suomi-kuvaa kolme merkittävintä päivälehteä, Postimees, Eesti Päevaleht ja SL Õhtuleht kirjoituksissaan rakentavat. Lehtitekstien retorisia keinoja analysoimalla olen tunnistanut ensisijaiset puhetavat, joilla Suomea ja suomalaisia merkityksellistetään, ja kriittisen diskurssianalyysin hengessä olen etsinyt niitä kulttuurisia ajattelumalleja ja ideologioita, joita puhetavat kantavat mukanaan. Muita keskeisiä lähtökohtia työssäni ovat kulttuurisen muistin ja kansallisen identiteetin käsitteet. Suomi-diskurssit ovat historiallisesti kehittyneitä ja ne poimivat ilmaisunsa kulttuurisesta ’lausumien arkistosta’ jopa yli sadan vuoden takaa. \n\nAineistostani nousi esiin kolme suhteellisen tasavahvaa puhetapaa. Niistä yleisin, mallimaa luo Suomesta kuvaa skandinaavisena hyvinvointivaltiona, josta Viron tulisi ottaa oppia. Sen taustalla oleva historiallinen ajattelumalli esittää Suomen olevan kehityksessä edellä ja tekevän oikeita ratkaisuja. Pikkuveli taas haluaa haastaa Suomen, ja diskurssi konstruoi Viron ja virolaisten paremmuutta. Suomeen liitetään mielikuvia takapajuisuudesta, välinpitämättömyydestä ja hyväksikäytöstä. Heimodiskurssi korostaa läheisyyttä ja vertaisuutta luomalla suomalaisista ja virolaisista sisäryhmän ja Suomesta turvallisen selustan. Heimodiskurssi vaikuttaa lisäksi muihin puhetapoihin ohjaamalla katseen nimenomaan Suomeen. \n\nKansallinen identiteetti rakentuu pitkälti vertailun varassa, jolloin siihen vaikuttaa tehdäänkö vertailuja ylös- vai alaspäin. Viron mediassa suomalainen turisti joutuu usein altavastaajaksi kun pikkuveljen identiteetti kaipaa vahvistusta. Erottautumisen lisäksi identiteettiä luodaan samaistumisen kautta. Virolaisten kansallisessa identiteetissä suomalaisilla onkin poikkeuksellinen asema, jota esimerkiksi heimodiskurssin läheisyyshakuisuus kuvastaa. \n\nViron 2000-luvun yhteiskunnallinen ilmapiiri muodostaa Suomi-diskurssien sosiokulttuurisen kontekstin. Puhetavat sisältävät vahvoja ideologisia painotuksia, jotka korostuvat kun kyseessä ovat kansakunnan ydinkysymykset, turvallisuus- ja talouspolitiikka. Pikkuveli ja mallimaa purkavat toistensa kuvia, ja niissä esimerkiksi Suomen suhteet Venäjään tai yhteiskunnallinen solidaarisuus konstruoituvat puhujasta riippuen joko kannatettaviksi tai vastustettaviksi arvoiksi ja valinnoiksi. Puhetavoilla on siten linkkinsä vallitsevaan ultraliberalistiseen diskurssiin ja toisaalta sitä vastustaviin ääniin Virossa. Heimodiskurssilla taas on kansallista homogeenisyyttä vahvistava ulottuvuus, joka toiseuttaa suomenruotsalaiset ja implisiittisesti myös vironvenäläiset. \n\nSekä Virossa että Suomessa mediaa on syytetty naapurikuvan negatiivisuudesta. Määrällisen sisällönerittelyn perusteella Suomi-kuva näyttää kuitenkin pääsääntöisen positiiviselta. Ristiriitaisen aineksen suuri määrä vihjaa keskenään kamppaileviin diskursseihin. Runsaasta uutisoinnista huolimatta kuvaa voi silti pitää verraten ohuena.\n\nHakusanat: Suomi-kuva, naapurikuva, kansallinen identiteetti, kulttuurinen muisti
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
Full frame distilled prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. Learned from the 10,348 direct Codex labels and 10,348 direct Gemma labels. Candidate is the union of thresholded teacher heads; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels or direct frontier model labels.
Codex and Gemma teacher scores by category
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.004 | 0.006 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.004 | 0.003 |
| Bibliometrics | 0.007 | 0.005 |
| Science and technology studies | 0.008 | 0.008 |
| Scholarly communication | 0.001 | 0.005 |
| Open science | 0.008 | 0.004 |
| Research integrity | 0.005 | 0.004 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.021 | 0.032 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from it