Uhkakuvadiskurssit Sauli Niinistön presidenttikauden puheissa vuosina 2012–2018
Notice bibliographique
Résumé
Pro gradu -tutkielma käsittelee Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheissa esiintyviä uhkakuvadiskursseja erityisesti siitä näkökulmasta, mitä niillä tehdään ja minkälaista politiikkaa niillä ajetaan. Tutkimuksessa keskitytään siihen, miten Niinistö ensin nostaa esiin jonkin uhkakuvan ja esittää sitten keinot tämän hallinnaksi. Uhan ja sen hallinnan välinen liike paljastuukin puheiden merkittäväksi dynamiikaksi. Tärkeänä näkökulmana tarkastellaan myös diskurssien taustalla vaikuttavia käsityksiä ja ideologioita, jotka ohjaavat uhkakuvien konstituoitumista sekä niiden hallintatapoja. \n \nPrimaariaineistona on käytetty Sauli Niinistön ensimmäisen presidenttikauden puheita vuosilta 2012–2018. Metodologisena lähtökohtana toimii kriittinen realismi, jonka perusteella olen soveltanut historiantutkimuksen menetelmiä, kriittistä diskurssianalyysiä ja osittain myös Kööpenhaminan koulukunnan turvallistamisen (securitization) teoriaa aineiston tulkinnassa ja päätelmien tekemisessä. \n \nTutkielmassa käsitellyt uhkakuvadiskurssit ovat valtionvelka, Venäjä, terrorismi ja muuttoliike. Näiden hallinnan keinona Niinistö pyrkii erityisesti valtionvelan, muuttoliikkeen ja terrorismin kohdalla vahvistamaan kansallista eheyttä, joka nousee esiin myös tärkeänä diskurssina. \n \nTyössä esiin tullut suuri linja on se, että Niinistön alkukaudella valtionvelan uhan hallinta toimi laajempana kehyksenä hänen poliittisen toimintansa taustalla. Ulkopoliittiseksi linjaksi muodostuu investointien houkuttelu ja vienninedistäminen. Sisäpoliittisesti Niinistö pyrkii tukemaan talouskuripolitiikkaa. Tähän kytkeytyen kansallinen eheys nousee Niinistölle tärkeäksi kysymykseksi, jota hän pyrkii edistämään syrjäytymisen vastaisella kampanjoinnillaan sekä tukemalla suomalaista yrittäjyyttä. \n \nUkrainan konfliktin käynnistyessä alkukeväästä 2014 Niinistön politiikan painopiste kuitenkin muuttui Venäjän noustessa keskeisimmäksi uhkakuvaksi. Ukrainan konflikti vahvisti Niinistön käsitystä Venäjästä ikuisena opportunistina ja toisena. Uhkaa patoamaan Niinistö alkoi muuttamaan ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaansa, jonka tuloksena syntyi elokuussa 2015 julkistettu neljän pilarin malli. Mallin ytimessä on nähtävissä käsitys Suomen läntisestä ja Venäjän itäisestä identiteetistä, mikä lopulta tekee mallista melko länsipainotteisen. \n \nMuuttoliike ja terrorismi turvallistuivat vuoden 2015 aikana ja dominoivat tilaa erityisesti alkuvuodesta 2016. Näiden yhteenkietoutuneiden diskurssien hallintaan Niinistö pyrkii tukemalla kansallista yhtenäisyyttä. Muuttoliikkeen uhka kehystyi osittain perussuomalaisilta lainatuilla teemoilta, joiden pohjalta on nähtävissä Niinistön pyrkimys tehdä myönnytyksiä muuttoliikkeeseen kielteisesti suhtautuvien suuntaan näiden radikalisoitumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi terrorismin suhteen keskeiseksi diskurssiksi tuli sähköisen tiedustelulain tukeminen. \n \nLopulta Niinistö ammentaa erityisesti liberaaleista diskursseista (myös ordoliberalismista) taloudesta puhuessaan ja enemmän konservatismista Venäjän, maahanmuuton, terrorismin ja kansallisen eheyden yhteydessä.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,002 | 0,004 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,006 | 0,002 |
| Communication savante | 0,008 | 0,003 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,004 |
| Intégrité de la recherche | 0,002 | 0,004 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,069 | 0,015 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».