”Kielihäpeä on itselleni ennen kaikkea ahdistusta englannin kielen käyttämisestä ja pelkoa tuomituksi tulemisesta.” : Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden kokema kielihäpeä englannin kielen parissa
Notice bibliographique
Résumé
Kielihäpeällä viitataan kielenkäyttöön liittyvään häpeän kokemiseen, jonka parissa voi ilmetä sekä fyysistä että psyykkistä oireilua. Aikaisempaa tutkimusta kielihäpeästä on vain vähän, joten tutkielmallani vastataan tämän tunnekokemuksen tutkimustarpeeseen. Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka voimakasta kielihäpeää yliopisto-opiskelijat kokevat englannin kielen parissa, sekä tekijöitä, jotka korreloivat koetun kielihäpeän voimakkuuden kanssa. Lisäksi tutkittiin millaiset affektiiviset, konatiiviset ja kognitiiviset tekijät yhdistävät voimakasta kielihäpeää kokevia opiskelijoita. Tutkimus toteutettiin poikittaistutkimuksena. Tutkimuksen aineistona käytettiin tammikuussa 2024 kerättyä kyselyaineistoa, joka oli suunnattu suomen kieltä äidinkielenään puhuville yliopisto-opiskelijoille. Aineisto kerättiin sähköisellä verkkokyselyllä ja lopullinen tutkimusaineisto koostui 758 vastauksesta (N=758). Tutkimuskysymyksiin vastattiin kuvailevan tilastollisen analyysin, pääkomponenttianalyysin, lineaarisen monimuuttujaregressioanalyysin ja teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yli 70 prosenttia yliopisto-opiskelijoista koki jonkin asteista kielihäpeää. Lineaarisen regressioanalyysin tulokset osoittivat, että englannin kompetenssi oli selkeästi vahvin kielihäpeän voimakkuuden ennustaja. Englannin välttely ja suomeksi opiskelu lisäsivät kielihäpeän voimakkuutta pienissä määrin. Sukupuolen vaikutus oli vähäinen, mutta tilastollisesti merkitsevä. Naisten osalta korrelaatio kielihäpeän kanssa oli voimakkaampaa kuin muilla sukupuolilla. Kvalitatiivisten tulosten osalta oltiin kiinnostuneita kielihäpeää aiheuttavista affektiivisista, konatiivista ja kognitiivisista tekijöistä. Näistä tekijöistä korostuivat ääntämys ja aksentti, englannin kielen tietoinen välttely, voimakas itsekritiikki ja aikaisemmat huonot kokemukset englannin kielen parissa. Johtopäätöksenä todettiin kielihäpeän olevan ilmiö, jota kyselyyn vastanneista enemmistö oli kokenut. Johtopäätösten perusteella kielihäpeä ei ole vain merkki kognitiivisen kielitaidon puutteista, vaan se heijastaa myös yliopisto-opiskelijan sosiaalista ja emotionaalista suhdetta kieleen ja sen käyttöön. Englannin tietoisen välttelyn havaittiin heikentävän kielellisen itseluottamuksen ja osaamisen kehittymistä. Kielihäpeää ylläpitävinä tekijöinä havaittiin sisäistetyt negatiiviset uskomukset omasta kielitaidosta. Halu opiskella suomeksi tulkittiin keinoksi välttää epäonnistumisen kokemuksia suhteessa englanninkieliseen opiskeluun. Lisäksi kielihäpeän syntyä selittivät osaltaan pedagogisen tuen puute sekä kielenoppimisympäristössä vallitsevat käsitykset ja asenteet virheitä kohtaan.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,003 | 0,002 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,006 | 0,007 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,007 | 0,004 |
| Bibliométrie | 0,007 | 0,004 |
| Études des sciences et des technologies | 0,002 | 0,003 |
| Communication savante | 0,001 | 0,002 |
| Science ouverte | 0,010 | 0,004 |
| Intégrité de la recherche | 0,006 | 0,006 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,032 | 0,019 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; les deux têtes enseignantes s’accordent sur ce qui est montré ici.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».