”Kielihäpeä on itselleni ennen kaikkea ahdistusta englannin kielen käyttämisestä ja pelkoa tuomituksi tulemisesta.” : Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden kokema kielihäpeä englannin kielen parissa
Bibliographic record
Abstract
Kielihäpeällä viitataan kielenkäyttöön liittyvään häpeän kokemiseen, jonka parissa voi ilmetä sekä fyysistä että psyykkistä oireilua. Aikaisempaa tutkimusta kielihäpeästä on vain vähän, joten tutkielmallani vastataan tämän tunnekokemuksen tutkimustarpeeseen. Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka voimakasta kielihäpeää yliopisto-opiskelijat kokevat englannin kielen parissa, sekä tekijöitä, jotka korreloivat koetun kielihäpeän voimakkuuden kanssa. Lisäksi tutkittiin millaiset affektiiviset, konatiiviset ja kognitiiviset tekijät yhdistävät voimakasta kielihäpeää kokevia opiskelijoita. Tutkimus toteutettiin poikittaistutkimuksena. Tutkimuksen aineistona käytettiin tammikuussa 2024 kerättyä kyselyaineistoa, joka oli suunnattu suomen kieltä äidinkielenään puhuville yliopisto-opiskelijoille. Aineisto kerättiin sähköisellä verkkokyselyllä ja lopullinen tutkimusaineisto koostui 758 vastauksesta (N=758). Tutkimuskysymyksiin vastattiin kuvailevan tilastollisen analyysin, pääkomponenttianalyysin, lineaarisen monimuuttujaregressioanalyysin ja teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yli 70 prosenttia yliopisto-opiskelijoista koki jonkin asteista kielihäpeää. Lineaarisen regressioanalyysin tulokset osoittivat, että englannin kompetenssi oli selkeästi vahvin kielihäpeän voimakkuuden ennustaja. Englannin välttely ja suomeksi opiskelu lisäsivät kielihäpeän voimakkuutta pienissä määrin. Sukupuolen vaikutus oli vähäinen, mutta tilastollisesti merkitsevä. Naisten osalta korrelaatio kielihäpeän kanssa oli voimakkaampaa kuin muilla sukupuolilla. Kvalitatiivisten tulosten osalta oltiin kiinnostuneita kielihäpeää aiheuttavista affektiivisista, konatiivista ja kognitiivisista tekijöistä. Näistä tekijöistä korostuivat ääntämys ja aksentti, englannin kielen tietoinen välttely, voimakas itsekritiikki ja aikaisemmat huonot kokemukset englannin kielen parissa. Johtopäätöksenä todettiin kielihäpeän olevan ilmiö, jota kyselyyn vastanneista enemmistö oli kokenut. Johtopäätösten perusteella kielihäpeä ei ole vain merkki kognitiivisen kielitaidon puutteista, vaan se heijastaa myös yliopisto-opiskelijan sosiaalista ja emotionaalista suhdetta kieleen ja sen käyttöön. Englannin tietoisen välttelyn havaittiin heikentävän kielellisen itseluottamuksen ja osaamisen kehittymistä. Kielihäpeää ylläpitävinä tekijöinä havaittiin sisäistetyt negatiiviset uskomukset omasta kielitaidosta. Halu opiskella suomeksi tulkittiin keinoksi välttää epäonnistumisen kokemuksia suhteessa englanninkieliseen opiskeluun. Lisäksi kielihäpeän syntyä selittivät osaltaan pedagogisen tuen puute sekä kielenoppimisympäristössä vallitsevat käsitykset ja asenteet virheitä kohtaan.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.007 | 0.003 |
| Scholarly communication | 0.005 | 0.003 |
| Open science | 0.001 | 0.004 |
| Research integrity | 0.002 | 0.002 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.040 | 0.009 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".