Puolustusvoimien puolueettomuusvartiointijoukot Suomen puolueettomuuslinjaa täydentämässä vuosina 1956-1966
Notice bibliographique
Résumé
Neuvostoliitto palautti Suomelle vuonna 1956 Porkkalan vuokra-alueen. mikä käynnisti uuden vaiheen Suomen puolueettomuuspolitiikan kehittämisessä ja toteuttamisessa. Puolueettomuus oli Suomen kaltaiselle pienelle valtiolle keino pysytellä suurvaltojen välisen vastakkainasettelun ulkopuolella. Puolueettomuutta valmistauduttiin puolustamaan myös sotilaallisesti joko rauhan- tai sodanajan joukoilla, joilla oli kuitenkin haittapuolensa. Rauhanajan joukkojen enimmäisvahvuus oli nimittäin rajoitettu Pariisin rauhansopimuksessa 41 900 so-tilaaseen, eikä Puolustusvoimissa katsottu joukkovahvuuden olevan riittävä uskottavaan puolueettomuuden suojaamiseen. Sodanajan joukkojen käyttö puolestaan katsottiin rasittavan lii-kaa Suomen taloutta erityisesti tilanteissa, joissa ei ollut välitöntä sodan uhkaa. Ratkaisuna tilanteeseen kehitettiin puolueettomuusvartiointijoukot (puva-joukot), joilla voitiin riittävän uskottavasti suojata Suomen puolueettomuus, kuitenkaan rasittamatta Suomen taloutta liikaa. Tutkimukseni tavoite on vastata aikaisempien tutkimuksien pohjalta havaittuun tarpeeseen laajentaa tietämystä puva-joukoista. Tutkimuksessani tarkastelen puva-joukkojen merkitystä Puolustusvoimille puolueettomuuden suojaamisessa vuosina 1956–1966. Erityisesti tarkastelen puva-joukkojen käytön taustalla vaikuttaneita uhkakuvia ja puva-joukkoja koskevia perustamisjärjestelyjä ja niissä esiintyneitä haasteita ja kehitystarpeita. Tutkimusmenetelmänä käytän sekä laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysia että historiantutkimukselle ominaista lähdekriittistä analyysia. Tutkimusaineisto koostuu Pääesikunnan ja sen alaisten osastojen laatimista asiakirjoista sekä Pääesikunnan, divisioonien ja puolustushaarojen esikuntien välillä käydystä kirjeenvaihdosta. Puva-joukkoja suunniteltiin käytettävän tilanteessa, jossa Suomen lähialueelle olisi syntynyt pitkäkestoinen kriisi, joka ei kuitenkaan olisi muodostanut välitöntä sotilaallista uhkaa Suomelle. Puva-joukot voitiin muodostaa joka rauhanajan joukoista tai tasavallan presidentin ja valtioneuvoston päätöksellä kahden nuorimman asepalveluksen suorittaneen ikäluokan re-serviläisistä (kahden ikäluokan joukot), jolloin joukkojen vahvuus olisi ollut yhteensä noin 85 000 sotilasta. Joukkoja suunniteltiin käytettävän pääasiassa Suomen ja Ruotsin välisellä maarajalla, Inarijärven alueella sekä Etelä-Suomen rannikolla ja saaristossa. Puva-joukkoja koskevat järjestelyt pyrittiin yhteensovittamaan yleistä liikekannallepanoa käsittelevään perussuunnitelmaan, mutta toteutus osoittautui kuitenkin varsin hankalaksi. Puva-joukot edellyttivät nimittäin usealla osa-alueella erillissuunnitelmia ja -valmisteluja, jotka kuormittivat erityisesti joukkojen perustamisen toteutuksesta vastanneita sotilaspiirejä. Lisäksi joukkojen ylläpitäminen ja mahdollinen perustaminen havaittiin alentavan Puolustusvoimien yleistä liikekannallepanovalmiutta. Puva-joukoista päätettiin luopua vuonna 1966 ja puolueettomuuden suojaaminen suunniteltiin jatkossa toteuttavan tilanteesta riippuen joko rauhan- tai sodanajan joukoilla.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,000 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,000 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,000 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,002 | 0,001 |
| Communication savante | 0,002 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,000 | 0,002 |
| Intégrité de la recherche | 0,000 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,038 | 0,005 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».