Valmentaja nuorten terveellisten elämäntapojen ohjaajana sekä äkillisten urheiluvammojen ehkäisijänä
Notice bibliographique
Résumé
Ranta, P. 2025. Valmentaja nuorten terveellisten elämäntapojen ohjaajana sekä äkillisten urheiluvammojen ehkäisijänä. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, terveyden edistämisen pro gradu -tutkielma, 44 s., 1 liite. Urheiluseurat ovat merkittävä lasten ja nuorten harrastusympäristö. Urheiluvalmentajilla on keskeinen rooli nuorten urheilijoiden kehittymisessä sekä turvallisen urheilun sekä hyvinvoinnin edistäjinä. Useiden terveyshyötyjen ohella liikuntaan liittyy myös terveyttä heikentävien äkillisten, traumaperäisten urheiluvammojen riski. Valmentajat voivat tukea nuorten terveyttä toimimalla terveellisenä roolimallina ja vähentää urheiluvammojen riskiä terveellisen ja vammoja ehkäisevän valmennuksen keinoin. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää 15-vuotiaiden nuorten äkillisten urheiluvammojen esiintyvyyttä sekä äkillisten urheiluvammojen ja valmentajien terveyttä edistävien toimien yhteyttä. Tutkimusaineistona käytettiin Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimuksen aineistoa ja se analysoitiin määrällisin tutkimusmenetelmin. Aineisto on kerätty kyselytutkimuksena 15-vuotiailta nuorilta kattavasti ympäri Suomen vuosina 2013–2014. Kyselyyn vastasi 670 nuorta, joista 288 (43 %) oli tyttöjä ja 382 (57 %) poikia. Analyysimenetelminä tässä tutkielmassa käytettiin keskiarvo- ja frekvenssitaulukkoja, ristiintaulukointia, khiin neliö χ2 -testiä sekä binääristä logistista regressioanalyysiä. Tutkimukseen osallistuneista 15-vuotiaista 48 prosentilla (n=288) oli ollut kuluneen vuoden aikana vähintään yksi tapaturma tai äkillinen urheiluvamma. Heistä 60 % (n=174) oli poikia. Pojista noin puolet (51 %) oli saanut kuluneen vuoden aikana vähintään yhden äkillisen vamman. Tytöillä äkillisiä vammoja esiintyi hieman vähemmän, 43 % (n=114). Eniten vammoja esiintyi jalkapalloilijoilla, koripalloilijoilla, jääkiekkoilijoilla sekä salibandyn pelaajilla. Vastaajista 51 % ilmoitti urheilevansa SM-tasolla, 15 % muulla valtakunnallisella tasolla ja 30 % alue- tai piiritasolla. Korkeammalla kilpailutasolla äkillisiä vammoja sattui enemmän. Nuoret harjoittelivat keskimäärin 10 tuntia viikossa sekä harjoitus- että kilpakaudella ja pitivät keskimäärin yhden tai kaksi lepopäivää viikossa. Eniten äkillisiä urheiluvammoja sattui vain yhden lepopäivän viikossa pitäneille nuorille. Valtaosalle (58 %) nuorista äkillinen urheiluvamma aiheutti vain yhden päivän poissaolon urheilusta ja 20 prosentille vamma aiheutti viikon poissaolon urheilusta. Valmentajan toimien ja äkillisten vammojen yhteyttä tarkasteltiin kymmenen eri muuttujan osalta. Ainoastaan valmentajan ohjaamalla loppuverryttelyllä ja äkillisten vammojen määrällä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Jatkotutkimusta tarvitaan urheiluseurojen ja valmentajien roolista äkillisten urheiluvammojen ehkäisyssä, erityisesti eri lajien ja ikäryhmien osalta. On tärkeää selvittää, milloin äkillisiä vammoja alkaa ilmetä ja miten valmennusta voisi muokata ennaltaehkäisevämmäksi jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi sukupuolten väliset erot vammojen määrässä, valmennusmenetelmien eroissa ja vammojen syissä kaipaavat tarkempaa tutkimusta. Korkea kilpailutaso ja lajikohtaiset erot altistavat urheilijoita vammoille, joten sääntömuutoksia ja sääntöjen noudattamista voisi tutkia vammojen ehkäisyn näkökulmasta. Lisäksi olisi tärkeä selvittää valmentajan ohjaaman ja omatoimisen loppuverryttelyn, kuten myös muiden terveyttä edistävien toimien, eroavaisuuksia. Asiasanat: äkillinen urheiluvamma, valmentaja, terveyden edistäminen
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction machine sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Le volet Gemma est une étiquette directe du modèle pour chaque travail de la base, lue sur la notice réduite au titre. Le volet Codex est un classifieur appris des 10 348 étiquettes directes de Codex et calibré sur les taux pondérés de l'échantillon; les champs sans appui suffisant ne portent aucun appel Codex. Le mode candidate est l'union des deux volets; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont pas des étiquettes humaines.
Scores du classifieur distillé par catégorie (deux têtes)
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,002 | 0,004 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,000 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,000 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,003 | 0,002 |
| Communication savante | 0,006 | 0,003 |
| Science ouverte | 0,001 | 0,003 |
| Intégrité de la recherche | 0,003 | 0,004 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,132 | 0,043 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule source (Gemma direct ou Codex distillé), pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».