Valmentaja nuorten terveellisten elämäntapojen ohjaajana sekä äkillisten urheiluvammojen ehkäisijänä
Bibliographic record
Abstract
Ranta, P. 2025. Valmentaja nuorten terveellisten elämäntapojen ohjaajana sekä äkillisten urheiluvammojen ehkäisijänä. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, terveyden edistämisen pro gradu -tutkielma, 44 s., 1 liite. Urheiluseurat ovat merkittävä lasten ja nuorten harrastusympäristö. Urheiluvalmentajilla on keskeinen rooli nuorten urheilijoiden kehittymisessä sekä turvallisen urheilun sekä hyvinvoinnin edistäjinä. Useiden terveyshyötyjen ohella liikuntaan liittyy myös terveyttä heikentävien äkillisten, traumaperäisten urheiluvammojen riski. Valmentajat voivat tukea nuorten terveyttä toimimalla terveellisenä roolimallina ja vähentää urheiluvammojen riskiä terveellisen ja vammoja ehkäisevän valmennuksen keinoin. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää 15-vuotiaiden nuorten äkillisten urheiluvammojen esiintyvyyttä sekä äkillisten urheiluvammojen ja valmentajien terveyttä edistävien toimien yhteyttä. Tutkimusaineistona käytettiin Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimuksen aineistoa ja se analysoitiin määrällisin tutkimusmenetelmin. Aineisto on kerätty kyselytutkimuksena 15-vuotiailta nuorilta kattavasti ympäri Suomen vuosina 2013–2014. Kyselyyn vastasi 670 nuorta, joista 288 (43 %) oli tyttöjä ja 382 (57 %) poikia. Analyysimenetelminä tässä tutkielmassa käytettiin keskiarvo- ja frekvenssitaulukkoja, ristiintaulukointia, khiin neliö χ2 -testiä sekä binääristä logistista regressioanalyysiä. Tutkimukseen osallistuneista 15-vuotiaista 48 prosentilla (n=288) oli ollut kuluneen vuoden aikana vähintään yksi tapaturma tai äkillinen urheiluvamma. Heistä 60 % (n=174) oli poikia. Pojista noin puolet (51 %) oli saanut kuluneen vuoden aikana vähintään yhden äkillisen vamman. Tytöillä äkillisiä vammoja esiintyi hieman vähemmän, 43 % (n=114). Eniten vammoja esiintyi jalkapalloilijoilla, koripalloilijoilla, jääkiekkoilijoilla sekä salibandyn pelaajilla. Vastaajista 51 % ilmoitti urheilevansa SM-tasolla, 15 % muulla valtakunnallisella tasolla ja 30 % alue- tai piiritasolla. Korkeammalla kilpailutasolla äkillisiä vammoja sattui enemmän. Nuoret harjoittelivat keskimäärin 10 tuntia viikossa sekä harjoitus- että kilpakaudella ja pitivät keskimäärin yhden tai kaksi lepopäivää viikossa. Eniten äkillisiä urheiluvammoja sattui vain yhden lepopäivän viikossa pitäneille nuorille. Valtaosalle (58 %) nuorista äkillinen urheiluvamma aiheutti vain yhden päivän poissaolon urheilusta ja 20 prosentille vamma aiheutti viikon poissaolon urheilusta. Valmentajan toimien ja äkillisten vammojen yhteyttä tarkasteltiin kymmenen eri muuttujan osalta. Ainoastaan valmentajan ohjaamalla loppuverryttelyllä ja äkillisten vammojen määrällä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Jatkotutkimusta tarvitaan urheiluseurojen ja valmentajien roolista äkillisten urheiluvammojen ehkäisyssä, erityisesti eri lajien ja ikäryhmien osalta. On tärkeää selvittää, milloin äkillisiä vammoja alkaa ilmetä ja miten valmennusta voisi muokata ennaltaehkäisevämmäksi jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi sukupuolten väliset erot vammojen määrässä, valmennusmenetelmien eroissa ja vammojen syissä kaipaavat tarkempaa tutkimusta. Korkea kilpailutaso ja lajikohtaiset erot altistavat urheilijoita vammoille, joten sääntömuutoksia ja sääntöjen noudattamista voisi tutkia vammojen ehkäisyn näkökulmasta. Lisäksi olisi tärkeä selvittää valmentajan ohjaaman ja omatoimisen loppuverryttelyn, kuten myös muiden terveyttä edistävien toimien, eroavaisuuksia. Asiasanat: äkillinen urheiluvamma, valmentaja, terveyden edistäminen
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.002 | 0.004 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.001 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.003 | 0.002 |
| Scholarly communication | 0.006 | 0.003 |
| Open science | 0.001 | 0.003 |
| Research integrity | 0.003 | 0.004 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.132 | 0.043 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".