Jatkuvuutta muutoksen keskellä : Narratiivinen analyysi Suomen Nato-keskustelusta ontologisen turvallisuuden näkökulmasta
Notice bibliographique
Résumé
Suomen Nato-jäsenyyttä on tarkasteltu ensisijaisesti strategisena ja turvallisuutta lisänneenä ratkaisuna, johon päädyttiin kansan nopean mielipiteen muuttuessa jäsenyyttä puoltavaksi ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon arvioidessa Naton vahvistavan maan turvallisuutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Jäsenyyttä ja sitä ympäröivää keskustelua on tarkasteltu identiteettinäkökulmasta tähän mennessä suhteellisen vähän. Tämä tutkielma täydentää tutkimusaukkoa tarkastelemalla ulko- ja turvallisuuspoliittisten identiteettinarratiivien merkitystä kevään 2022 Nato-keskustelussa. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu ontologisen turvallisuuden teoriaan. Ontologinen turvallisuus poikkeaa kansainvälisen politiikan perinteisistä turvallisuuskäsityksistä korostamalla materiaalisen ja fyysisen turvallisuuden sijasta valtion tarvetta ylläpitää suhteellisen pysyvää käsitystä Itsestään eli identiteetistään sekä omasta sosiaalisesta ja materiaalisesta ympäristöstään. Perusoletuksena toimii, että valtiot ovat yhtä kiinnostuneita vakaan Itsensä turvallisuudesta kuin materiaalisesta turvallisuudestaan. Ontologisen turvallisuuden tavoittelun ja ylläpitämisen katsotaan tapahtuvan poliitikkojen diskurssissa erityisesti erilaisten kriittisten tilanteiden seurauksena. Teorian mukaan valtiolla on tarve käsittää poliittiset toimensa yhdenmukaisiksi oman identiteettinsä kanssa, jotta identiteetin ja toiminnan välisestä ristiriitaisuudesta ei seuraa niin sanottua ontologista turvattomuutta. Ontologinen turvallisuus juontaa juurensa psykologian ja sosiologian tieteenaloilta, mutta sitä on 90-luvulta alkaen sovellettu laajasti myös kansainvälisen politiikan tutkimuksessa. Tutkimuskysymys tarkastelee, miten kevään 2022 Nato-keskustelussa tavoiteltiin ja ylläpidettiin Suomen ontologista turvallisuutta turvallisuuspoliittisen muutoksen keskellä. Koska Nato-jäsenyyteen päädyttiin vahvasti materiaalisen turvallisuuden perustein eikä Nato ole tähän asti merkittävästi määrittänyt Suomen identiteettiä, on asianmukaista kysyä, miten Suomen ontologista turvallisuutta ylläpidettiin jäsenyydestä päätettäessä. Tutkielman aineistona toimii eduskunnassa 16.5.2022 käyty lähetekeskustelua valtioneuvoston selonteosta Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon. Tutkimusmenetelmänä käytetään narratiivista analyysia. Tutkielmassa sovelletaan Oppermannin ja Spencerin ulkopoliittisten narratiivien mallia ja luodaan ontologisen turvallisuuden teoriaan nojaten analyysikehikko, jonka avulla tarkastellaan aineiston puheenvuoroissa ilmeneviä narratiiveja ontologisen turvallisuuden Itsen, merkittävien Toisten ja kansainvälisen järjestyksen tasoilla. Tutkimustulosten mukaan ontologista turvallisuutta tavoiteltiin ja ylläpidettiin Nato-keskustelussa ensisijaisesti korostamalla Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten identiteettien jatkuvuutta. Aineistosta nousi 11 narratiivia. Yhteiskunnan sisäisesti rakentuvan minäkuvan eli ontologisen turvallisuuden Itsen tasolla korostuivat Suomelle entuudestaan tuttuja identiteettitekijöitä; yhtenäisyys, valtion suvereniteetti ja itsenäisyys, pragmaattisuus ja viisaus, rauhan ja turvallisuuden rakentaminen, korkea maanpuolustustahto, kansallinen maanpuolustus, pienvaltiollisuus ja varautuminen. Ruotsi ja muut Pohjoismaat käsitettiin Suomelle tärkeimpänä viiteryhmänä myös jatkossa. Nato-jäsenyyden kerrottiin olevan johdonmukainen seuraava askel Suomelle, jolla on jo entuudestaan tuttuja rutiineja puolustusliiton kanssa. Muutosta havaittiin Suomen identiteetissä suhteessa Venäjään ja käsitykseen kansainvälisen järjestyksen tilasta. Suomen ontologisen turvallisuuden tavoittelun havaittiin olevan refleksiivistä; kertojat nojasivat useisiin vallitseviin käsityksiin Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisista identiteeteistä ja rutiineista, rakentaen kuitenkin suhteellisen yhtenäistä ja koherenttia identiteettitarinaa Suomen päätöksestä hakea Nato-jäsenyyttä ja toimia osana laajempaa oikeudenmukaista puolustusrintamaa.
Récupéré en direct depuis OpenAlex et désinversé. Les résumés ne sont pas conservés dans cette base de données : les index inversés représentent 8,6 Go des 9,3 Go de texte de la base, et le serveur dispose de 13 Go libres.
Comment cette classification a été obtenuedéplier
Prédiction distillée sur la base complète
Imitation des enseignantsNi prévalence calibrée, ni vérité terrain. Validation humaine à venir. Apprise à partir de 10 348 étiquettes directes de Codex et de 10 348 étiquettes directes de Gemma. Le mode candidate est l'union des têtes enseignantes seuillées; le consensus est leur intersection. Ces sorties portent le statut machine_predicted_unvalidated et ne sont ni des étiquettes humaines ni des étiquettes directes de modèles de pointe.
Scores Codex et Gemma par catégorie
| Catégorie | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Métarecherche | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens strict) | 0,001 | 0,001 |
| Méta-épidémiologie (sens large) | 0,001 | 0,001 |
| Bibliométrie | 0,001 | 0,001 |
| Études des sciences et des technologies | 0,003 | 0,002 |
| Communication savante | 0,000 | 0,001 |
| Science ouverte | 0,002 | 0,000 |
| Intégrité de la recherche | 0,001 | 0,001 |
| Charge utile insuffisante (le modèle a refusé de juger) | 0,000 | 0,000 |
Scores machine (provisoires)
Les deux têtes enseignantes du modèle étudiant, lues sur ce travail. Un score ordonne la base pour la relecture; il n'affirme jamais une catégorie, et le statut de validation accompagne chaque rangée tel quel.
Scores de référence d'un modèle non mature (critères de maturité non atteints, 7 itérations). Un score ordonne; il n'affirme jamais une catégorie.
score_only:v0-immature-baseline · tel quel depuis la passe de notation : score_only signifie que le nombre peut ordonner les travaux, et qu'aucune étiquette de catégorie n'en découleClassification
machine, non validéePrédiction automatique; un appel candidat d’une seule tête enseignante, pas un consensus.
Le détail, modèle par modèle et score par score, se trouve en fin de page sous « Comment cette classification a été obtenue ».