Jatkuvuutta muutoksen keskellä : Narratiivinen analyysi Suomen Nato-keskustelusta ontologisen turvallisuuden näkökulmasta
Bibliographic record
Abstract
Suomen Nato-jäsenyyttä on tarkasteltu ensisijaisesti strategisena ja turvallisuutta lisänneenä ratkaisuna, johon päädyttiin kansan nopean mielipiteen muuttuessa jäsenyyttä puoltavaksi ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon arvioidessa Naton vahvistavan maan turvallisuutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Jäsenyyttä ja sitä ympäröivää keskustelua on tarkasteltu identiteettinäkökulmasta tähän mennessä suhteellisen vähän. Tämä tutkielma täydentää tutkimusaukkoa tarkastelemalla ulko- ja turvallisuuspoliittisten identiteettinarratiivien merkitystä kevään 2022 Nato-keskustelussa. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu ontologisen turvallisuuden teoriaan. Ontologinen turvallisuus poikkeaa kansainvälisen politiikan perinteisistä turvallisuuskäsityksistä korostamalla materiaalisen ja fyysisen turvallisuuden sijasta valtion tarvetta ylläpitää suhteellisen pysyvää käsitystä Itsestään eli identiteetistään sekä omasta sosiaalisesta ja materiaalisesta ympäristöstään. Perusoletuksena toimii, että valtiot ovat yhtä kiinnostuneita vakaan Itsensä turvallisuudesta kuin materiaalisesta turvallisuudestaan. Ontologisen turvallisuuden tavoittelun ja ylläpitämisen katsotaan tapahtuvan poliitikkojen diskurssissa erityisesti erilaisten kriittisten tilanteiden seurauksena. Teorian mukaan valtiolla on tarve käsittää poliittiset toimensa yhdenmukaisiksi oman identiteettinsä kanssa, jotta identiteetin ja toiminnan välisestä ristiriitaisuudesta ei seuraa niin sanottua ontologista turvattomuutta. Ontologinen turvallisuus juontaa juurensa psykologian ja sosiologian tieteenaloilta, mutta sitä on 90-luvulta alkaen sovellettu laajasti myös kansainvälisen politiikan tutkimuksessa. Tutkimuskysymys tarkastelee, miten kevään 2022 Nato-keskustelussa tavoiteltiin ja ylläpidettiin Suomen ontologista turvallisuutta turvallisuuspoliittisen muutoksen keskellä. Koska Nato-jäsenyyteen päädyttiin vahvasti materiaalisen turvallisuuden perustein eikä Nato ole tähän asti merkittävästi määrittänyt Suomen identiteettiä, on asianmukaista kysyä, miten Suomen ontologista turvallisuutta ylläpidettiin jäsenyydestä päätettäessä. Tutkielman aineistona toimii eduskunnassa 16.5.2022 käyty lähetekeskustelua valtioneuvoston selonteosta Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon. Tutkimusmenetelmänä käytetään narratiivista analyysia. Tutkielmassa sovelletaan Oppermannin ja Spencerin ulkopoliittisten narratiivien mallia ja luodaan ontologisen turvallisuuden teoriaan nojaten analyysikehikko, jonka avulla tarkastellaan aineiston puheenvuoroissa ilmeneviä narratiiveja ontologisen turvallisuuden Itsen, merkittävien Toisten ja kansainvälisen järjestyksen tasoilla. Tutkimustulosten mukaan ontologista turvallisuutta tavoiteltiin ja ylläpidettiin Nato-keskustelussa ensisijaisesti korostamalla Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten identiteettien jatkuvuutta. Aineistosta nousi 11 narratiivia. Yhteiskunnan sisäisesti rakentuvan minäkuvan eli ontologisen turvallisuuden Itsen tasolla korostuivat Suomelle entuudestaan tuttuja identiteettitekijöitä; yhtenäisyys, valtion suvereniteetti ja itsenäisyys, pragmaattisuus ja viisaus, rauhan ja turvallisuuden rakentaminen, korkea maanpuolustustahto, kansallinen maanpuolustus, pienvaltiollisuus ja varautuminen. Ruotsi ja muut Pohjoismaat käsitettiin Suomelle tärkeimpänä viiteryhmänä myös jatkossa. Nato-jäsenyyden kerrottiin olevan johdonmukainen seuraava askel Suomelle, jolla on jo entuudestaan tuttuja rutiineja puolustusliiton kanssa. Muutosta havaittiin Suomen identiteetissä suhteessa Venäjään ja käsitykseen kansainvälisen järjestyksen tilasta. Suomen ontologisen turvallisuuden tavoittelun havaittiin olevan refleksiivistä; kertojat nojasivat useisiin vallitseviin käsityksiin Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisista identiteeteistä ja rutiineista, rakentaen kuitenkin suhteellisen yhtenäistä ja koherenttia identiteettitarinaa Suomen päätöksestä hakea Nato-jäsenyyttä ja toimia osana laajempaa oikeudenmukaista puolustusrintamaa.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame distilled prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. Learned from the 10,348 direct Codex labels and 10,348 direct Gemma labels. Candidate is the union of thresholded teacher heads; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels or direct frontier model labels.
Codex and Gemma teacher scores by category
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.001 | 0.001 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.003 | 0.002 |
| Scholarly communication | 0.000 | 0.001 |
| Open science | 0.002 | 0.000 |
| Research integrity | 0.001 | 0.001 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.000 | 0.000 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one teacher head, not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".