Espoonkartanon mylly - Rakennushistoria, rakennetutkimus, korjaus- ja käyttösuunnitelma
Bibliographic record
Abstract
Espoonkartano on historiallisesti ja maisemallisesti yksi Espoon arvokkaimpia kokonaisuuksia, jonka vaiherikas historia ulottuu aina keskiaikaan saakka. Vuonna 1556 Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti suurtilan, yhdistämällä Mankin- ja Gumbölenjokien risteyksessä sijainneiden keskiaikaisten kylien, Esbobyn ja Mankbyn 17 talon maat. Tämä rannikon tuntumassa sijainnut Kuninkaankartano muodosti hallinnollisen keskuksen lisäksi suuren maanviljelys- ja karjatalousyksikön sekä kosken voimalla toimivan varhaisteollisen tuotantokeskuksen. \n \nEspoonkartanon keskus on sijainnut perustamisestaan lähtien samalla paikalla Mankinjoen kosken ja Suomen vanhimman tielinjan, Suuren Rantatien risteyksessä. Tänä päivänä kulttuurimaisemakokonaisuuden ydin on 1700-luvun lopulla rakennettua kartanomaisemaa, jonka muodostavat Espoonkartanon päärakennus (1797), muutamaa vuotta nuorempi Itäinen siipirakennus (1801) sekä vuonna 1777 rakennettu vesimylly. Rakennusten välissä kulkeva Suuri Rantatie ylittää kosken Suomen vanhinta, 1770-luvulla rakennettua kiviholvisiltaa pitkin. \n \nVesimylly oli valmistuessaan uudenaikainen teollisuusrakennus, joka korvasi paikalla aiemmin toimineet myllyt. Mankinjoen koskipaikalla on tiettävästi ollut varhaisteollisuutta, vesimyllyjä ja -sahoja ainakin 1550-luvulta asti. Nykyään yli 250 vuoden ikäisenä, vesimyllytekniikan käytyä tarpeettomaksi, rakennus on jäänyt vähenevälle huollolle ja käytölle. Myllyn nykyinen omistaja, Esbogård AB haluaisi saada rakennuksen arvoiseensa kuntoon ja ottaa sen uudelleen käyttöön. Tämän työn tarkoituksena on selvittää, kuinka myllyn korjaus- ja muutostyöt tulisi tehdä historiallisen rakennuksen autenttisuutta varjellen. Samalla kyseessä on opinnäytetyö Aalto Yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Arkkitehtuurin laitokselle. \n \nEspoon kaupunginmuseon toiveesta myös myllyyn kiinteästi kuuluva Qvarnbron kiviholvisilta on liitetty mukaan selvitystyöhön. \n \nArvokkaan rakennusperintökohteen korjaus- ja uudelleenkäyttösuunnittelussa on luonnollisesti mukana suuri määrä eri alojen asiantuntijoita ja toimijoita. Tämä työ sisältää siitä vain arkkitehdin osuuden. Työssä on kartoittu myös mahdolliset täydentävät tutkimustarpeet ja sekä tarve muille suunnittelijoille. Selvitykseen sisältyvät suunnitelmat on laadittu rakennuslupavaiheeseen asti. \n \nSelvitystä varten on tehty kenttä-, arkisto- ja kirjallisuustutkimusta. Käytettävissä ovat olleet muun muassa Museoviraston Rakennushistorian osaston tekemät Espoonkartanon alueen inventoinnit sekä raportit. Myös kiviholvisilloista tehty historiaselvitys sekä käyttö- ja korjaussuunnitelma ovat olleet suureksi avuksi. \n \nSelvitystyössä eritellään Espoonkartanon myllyn rakennus- ja muutoshistoria, joka on pyritty sitomaan myllytekniikan vaiheisiin sekä korjaus- ja muutossuunnitelmat. Rakennushistoriaselvitykseen on kerätty myllyä käsittelevä rakennushistoriallinen tieto, jota on täydennetty paikan päällä tehdyllä rakennetutkimuksella. \n \nLähempi rakennetutkimus täsmensi myllyn rakennusosien ajoitusta ja antoi eväitä muutos- ja laajennussuunnitelmiin. Täsmennyksenä aiempaan tutkimukseen tässä tutkimuksessa nousivat esiin muun muassa kiviholvisiltojen (Qvarnbro ja Sågbro) holvaustekniikoiden keskinäiset eroavaisuudet. Mahdolliset jatkotutkimukset voisivat täsmentää esimerkiksi tämän Suomen vanhimman käytössä olevan kiviholvisillan ajoitusta.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.004 | 0.002 |
| Scholarly communication | 0.005 | 0.003 |
| Open science | 0.001 | 0.005 |
| Research integrity | 0.002 | 0.002 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.062 | 0.009 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".