Jalkaväkimiinat - turvallisuuden takaajia vai turvattomuuden tuottajia? Retorinen diskurssianalyysi eduskunnassa käydyistä jalkaväkimiinakeskusteluista vuonna 2011.
Bibliographic record
Abstract
Jalkaväkimiinat ovat olleet jo kauan keskeinen osa Suomen alueellisen puolustuksen doktriinia, minkä vuoksi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen liittyminen nähtiin Suomessa pitkään ongelmalliseksi. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta näkökulmasta eduskunnassa vuonna 2011 jalkaväkimiinasopimukseen liittymisestä käytyjen keskusteluiden yhteydessä rakennettuja puolueiden turvallisuusnäkemyksiä sekä niiden rakentumista. Teoriasidonnaisessa tutkimuksessani olen käyttänyt metodina väljää retorisesti painottunutta diskurssianalyysiä, jossa lähtökohtana toimii sosiaalisen konstruktionismin perusajatuksen mukaisesti kieli sekä sen seurauksia tuottava luonne.\n\nTutkimukseni varsinaisen teoreettisen viitekehyksen muodostavat laajat turvallisuusteoriat. Realistisessa turvallisuusteoriassa turvallisuuden keskiöön otetaan suvereeni valtio, jolloin sotilaallisella voimalla vastataan ulkoapäin tulevaan uhkaan. Kööpenhaminan koulukunta sen sijaan laajentaa turvallisuutta sektoriaalisesti irtaantuen näin pelkästä sotilaallisesta turvallisuudesta. Pelkän materiaalisen turvallisuuden lisäksi siinä annetaan oma merkitys myös yhteisille ymmärryksille, seuraten näin sosiaalisen konstruktivismin periaatteita. Kolmas turvallisuuden lähestymistavoista on kriittiseen turvallisuuteen kuuluva inhimillinen turvallisuus, jossa turvallisuuden valtiokeskeisyydestä luovutaan ja sen tilalle asetetaan yksilö. Nämä laajat turvallisuusteoriat luovat eräänlaisen argumentointipohjan, jota vasten kansanedustajien esittämiä puheenvuoroja tarkastelen. Teoreettisen ja metodologisen viitekehyksen avulla aineistosta nouseekin kolme turvallisuuden ylädiskurssia, joilla kaikilla on omanlaisensa lähestymistapa turvallisuuteen. Niissä muun muassa vallitsevat uhkat, turvallisuuden viittauskohteet ja turvallisuuden takaamiseksi käytettävät keinot poikkeavat toisistaan.\n\nMäärällisesti eniten aineistosta löytyy sopimusta vastustavaa positiota. Sitä rakentavat kansanedustajat tuottavat lähes poikkeuksetta myös realistista turvallisuusdiskurssia, joka korostaa sotilaallisen uhkan olemassaoloa, Suomen kansallista etua ja suvereenin valtion oikeutta maanpuolustukseen. Tätä diskurssia tuottavat johdonmukaisesti kaikki perussuomalaiset sekä suurin osa kokoomuksen ja keskustan edustajista.\n\nVaikka realistinen turvallisuusdiskurssi ja sopimusta vastustava positio hallitsevat tutkimuksen mukaan keskustelua määrällisesti, on Suomelle ominainen puolustusratkaisu kuitenkin tutkimuksen mukaan muutoksessa uudenlaisen toimintaympäristön ja uhkakuvien maailmassa. Puolueista vihreät, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit, SDP ja RKP tuottavat sopimusta kannattavaa positiota. He näkevät turvallisuuden eri lähtökohdista kuin sopimusta vastustavat, jolloin he rakentavat löydetyistä turvallisuusdiskursseista kansainvälisyys- ja humanitäärisyysdiskurssia. Kansainvälisyysdiskurssi nojaa turvallisuuden takaamisessa kansainvälisen yhteistyön, johdonmukaisen ulkopolitiikan ja Suomen maineen ensisijaisuuteen, eli turvallisuus on siinä realistista diskurssia laajempi kokonaisuus. Harvemmin esiintyvässä humanitäärisyysdiskurssissa turvallisuus syntyy valtiollisen lähtökohdan sijaan yksilöiden kautta. Perinteisestä me ja te -vastakkainasettelusta pyritään siinä eroon. \n\nAsiasanat:jalkaväkimiina, Ottawa, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, turvallisuus, eduskunta, puolueet, retorinen diskurssianalyysi
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.000 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.003 | 0.001 |
| Scholarly communication | 0.005 | 0.002 |
| Open science | 0.001 | 0.003 |
| Research integrity | 0.001 | 0.002 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.045 | 0.011 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".