Hoitotahdon puheeksi ottamisen kehittäminen Pohjois-Savon hyvinvointialueella
Bibliographic record
Abstract
Suomen väestörakenteen ikääntyessä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon siirtyessä uusien hyvinvointialueiden vastuulle ovat hoidon laatu ja oikea-aikainen hoito nousseet runsaasti uutisotsikoihin. Riittävän ajoissa tehty hoitotahto helpottaisi laadukkaan ja asiakaslähtöisen hoidon järjestämistä siinä tilanteessa, kun kroonisen sairauden tai äkillisen tajuttomuuden vuoksi asiakkaan oman tahdon selvittäminen on mahdotonta. Myös läheisten näkemys hoidon laadusta paranisi, kun asiakkaan oma tahto olisi selvitetty ja kirjattu viralliseen potilastietojärjestelmään helposti hoitotyöntekijöiden saataville. Pohjois-Savon hyvinvointialueen Ikäkeskuksella on tahtotila turvata ikääntyneen asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja laadukas hoito sairauden vaikeusasteesta ja diagnoosista riippumatta. Opinnäytetyön aiheena on iäkkäiden hoidon laadun ja asiakaslähtöisyyden edistäminen hoitotahdon puheeksi ottamista kehittämällä ja tavoitteena on kehittää hoitotahdon puheeksi ottamista Pohjois-Savon hyvinvointialueella. \n \nOpinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, joka muodostui neljästä käytännönläheisestä syklistä. Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kuvata hoitotahdon puheeksi ottamisen nykytilannetta Ylä-Savon alueella teemahaastattelun avulla. Tutkimuskysymyksenä oli, miten työntekijät kokevat hoitotahdon puheeksi ottamisen toteutuvan tällä hetkellä? Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla ja aineistosta nousi uusi tutkimuskysymys, miten kehittäisitte hoitotahdon puheeksi ottamisen prosessia? Analyysin perusteella selvisi, että työntekijät kokevat haasteita hoitotahdon puheeksi ottamisessa oikean ajoituksen määrittelyn sekä selkeiden ohjeiden puuttumisen vuoksi. Kehitysideoiksi aineistoa analysoitaessa nousivat hoitotahdon oikea-aikainen puheeksi ottaminen sekä prosessin selkeyttäminen. \n \nToisessa syklissä oli ensimmäisen syklin tulosten perusteella tarkoitus kartoittaa tutkimustietoon perustuen paras ajankohta hoitotahdon puheeksi ottamiselle. Syklin aikana toteutettavaa järjestelmällistä kirjallisuuskatsausta ohjasi tutkimuskysymys, milloin iäkkään hoitotahdon puheeksi ottaminen on vaikuttavinta suorittaa? Kirjallisuuskatsauksen tulokset analysoitiin myös induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Analyysin perusteella tunnistettiin sekä hyötyjä että haittoja liian aikaisin tai liian myöhään tapahtuvalle hoitotahdon puheeksi ottamiselle, joten yhtä oikeaa aikaa sille on mahdotonta määritellä. Tulosten perusteella tautikohtaiset ennusteet, hyvä hoitosuhde ja keskusteluun valmistautuminen etukäteen helpottavat hoitotahdon puheeksi ottamista. \n \nKolmannen syklin tarkoitus oli kuvata hoitotahdon puheeksi ottamisen kehittämisen suunnitelma, joka luotiin syklin aikana toteutettavassa moniammatillisessa kehittävän vertaiskäynnin työpajassa. Syklin toimintaa ohjaava kehittämiskysymys oli, miten hoitotahdon puheeksi ottamista kehitetään? Yhdessä henkilöstön kanssa etäyhteydellä järjestetyissä työpajoissa tutkija laati hoitotahdon puheeksi ottamisen kehittämisen suunnitelman, jonka tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat prosessikuvauksen selkeyttäminen ja ajankohtaisten ohjeiden vakiinnuttaminen käytännön hoitotyöhön. \n \nNeljännen syklin tarkoitus oli kuvata implementointisuunnitelma, jonka avulla tämän kehittämistyön aikana saatu kehittämisen suunnitelma siirretään osaksi käytännön hoitotyötä. Sykliä ohjaavana kehittämiskysymyksenä oli, miten hoitotahdon puheeksi ottamisen kehittämisen suunnitelma implementoidaan käytäntöön Ottawa-mallin mukaisesti Pohjois-Savon hyvinvointialueella? Implementointisuunnitelma on laadittu, jotta kehittämistyön tuloksia voitaisiin hyödyntää opinnäytetyön tavoitteen mukaisesti. Jatkotutkimusaiheiksi opinnäytetyön tulosten perusteella nousivat tutkimuskysymykset: miten hoidon laatu ja asiakaslähtöisyys ovat muuttuneet toiminnan kehittämisen myötä sekä miten hoitotahdon puheeksi ottaminen toteutuu kehittämisen suunnitelman implementoinnin jälkeen?
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.001 | 0.001 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.001 | 0.001 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.004 | 0.002 |
| Scholarly communication | 0.005 | 0.002 |
| Open science | 0.001 | 0.004 |
| Research integrity | 0.001 | 0.003 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.064 | 0.019 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".