Ruutuja ja laatikoita – 1960- ja 1970-luvun elementtitalon peruskorjaus
Bibliographic record
Abstract
Taiteen maisterin opinnäytetyö "Ruutuja ja laatikoita - 1960- ja 1970-lukujen elementtitalon peruskorjaus" tutkii 1960- ja 1970-lukujen asuinrakennuksia sekä niiden peruskorjaamiseen liittyviä haasteita. Työssä keskitytään erityi-sesti elementtitaloihin, jotka rakennettiin asuinrakennusten suuren massatuotannon ja lähiöiden syntymisen ai-kaan ennen vuonna 1973 alkanutta öljykriisiä. Tämän aikakauden rakennuksia on Suomessa paljon ja rakennukset ovat juuri tulossa peruskorjattavaksi tai niitä on korjattu aiemmin vain vähän. Haasteita suunnittelulle asettaa lähi-öiden kyseenalainen maine sekä elementtitalojen kuntoon ja estetiikkaan liittyvä kritiikki. \n \nOpinnäytetyön tarkoitus on parantaa talojen houkuttelevuutta ja asumismukavuutta sekä löytää niiden mahdolli-nen potentiaali ja peruskorjausten kautta saatava lisäarvo. Suunnittelun pohjaksi ja elementtitalojen rakenteen ymmärtämiseksi opinnäytetyössä on tehty taustatutkimusta koskien Suomen asuinrakentamisen historiaa ja ele-menttiteollisuuden kehitystä. Lisäksi työssä perehdytään rakentamiseen liittyviin energia- ja ekologianäkökulmiin sekä asumiskulttuurin ja yhteiskunnan muutoksien tuomiin haasteisiin, mutta suunnitelma on tehty painottaen tilasuunnittelun näkökulmaa. Taloudellista näkökulmaa tukevat sekä asumisen tiivistäminen asuntopohjia uusimal-la että lisärakentaminen peruskorjausten yhteydessä. \n \nSuunnittelukohde on SATO Oyj:n omistama asunto-osakeyhtiö Lounaismeri. Lounaismeri sijaitsee Espoon Soukassa keskustan ja tulevan metropysäkin läheisyydessä. Taloyhtiöön kuuluu yksi korkea asuinkerrostalo sekä neljä mata-laa kerrostaloa, jotka muodostavat tyyliltään lähiöaluille tyypillisen kokonaisuuden. Suunnittelu on rajattu koske-maan matalia laatikkomallisia 3-4 kerroksen elementtitaloja. \n \nSuunnitelmaa ohjaaviksi keskeisiksi piirteiksi nousi hissien lisääminen talojen porrashuoneiseen sekä parvekkeiden muuttaminen asuintilaksi lisäämällä uusi parvekevyöhyke talon kaakkoisjulkisivulle. Pohjaratkaisuja lähdettiin tut-kimaan käyttämällä aluksi hyödyksi pelkkiä kantavia rakenteita. Viihtyvyyttä pyrittiin lisäämään asuntopohjien muutoksilla ottaen samalla huomioon huoneistojen roolin vuokra-asuntoina. Suunnitteluntyön tuloksena myös havaittiin, että rakennuksien muoto ja hissien lisääminen porrashuoneisiin tekevät katolle sijoittuvasta lisärakenta-misesta luontevan ratkaisun. Hissien lisäämisellä pyrittiin parantamaan talon toiminnallisuutta sekä huomioimaan modernin asumisen ja esteettömyyden vaatimukset. Parvekemuutoksen taustalla oli ajatus lisätä huoneistojen asumisviihtyvyyttä tuomalla lämmittämätön lisähuone asuntoihin. Ratkaisu on myös energiatehokas, sillä parveke-tilan ilma toimii talvella lisäeristeenä kylmyyttä vastaan ja parvekkeet varjostavat kesällä asuntojen ikkunoita vä-hentäen ylikuumenemista ja näin ollen jäähdytystarvetta. Lisäksi lasitettu parvekejulkisivu suojaa talon rakenteita mereltä tulevilta tuulilta ja sateilta. Opinnäytetyön suunnitteluosuuden viimeisessä vaiheessa tutkittiin myös yh-teistilojen sekä pihan toimivuutta. \n \nOpinnäytetyön lähtökohtana ei ole ollut suunnitella taloa ja sen arkkitehtuuria uudelleen. Suunnitelmassa element-tien muodostamat ruudukot ja linjat on haluttu säilyttää korostamaan aikakauden piirteitä. Ruudukot ja suorakul-maiset pienet ikkunat hallitsevat etenkin varjoista sisääntulon puoleista julkisivua. Porraskäytävän muutokset ja parvekemuutos vaikuttavat myös julkisivuihin, mutta uudet osat on pyritty suunnittelemaan sekä moderneiksi että yhteensopiviksi elementtiarkkitehtuurin kanssa. Koska 1960- ja 1970-luvuilla asuntopohjia ja rakennusratkaisuja toistettiin, työssä tehdyn suunnitelman tuloksia on mahdollista hyödyntää myös muissa lähiökohteissa. Työssä on kuitenkin painotettu lisäksi kohteiden yksilökohtaisen suunnittelun tärkeyttä.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.000 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.000 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.000 | 0.000 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.002 |
| Science and technology studies | 0.002 | 0.001 |
| Scholarly communication | 0.002 | 0.001 |
| Open science | 0.000 | 0.002 |
| Research integrity | 0.001 | 0.001 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.022 | 0.004 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".