Paljon terveyspalveluja käyttävien ikääntyvien kotiuttamisen kehittäminen
Bibliographic record
Abstract
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää paljon terveyspalveluita käyttävien ikääntyvien päivystyksen jälkeistä kotiutusta Päivystyskeskuksessa Pohteella. Metodologiana oli toimintatutkimus, koska se vastaa käytännön toiminnassa havaittuun ongelmaan tai kehittää olemassa olevaa käytäntöä paremmaksi. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksen syklien mukaisesti. Ensimmäisen syklin tarkoituksena kartoittaa paljon terveyspalveluita käyttävän ikääntyneen kotiutumiseen liittyviä riskitekijöitä näyttöön perustuen. Kartoitus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena Finna ja Cinahl portaalin tietokannoista. Katsaukseen hyväksyttiin kuusi tutkimusta, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Ensimmäisen syklin tutkimuskysymyksinä oli: mitä ovat ikääntyneen kotiuttamiseen liittyvät riskit, jossa tulokseksi muodostui yöaikainen kotiutuminen, potilaan kohonnut kiireellisyysluokitus, potilaan kotiutumiseen liittyvän informoinnin puutteellisuus, diagnoosien puutteellisuus, kotiutumisen jälkeisiin palveluihin liittyvän omaisen informoinnin puutteellisuus. Toisena kysymyksenä oli, miten aikaisemman tutkitun tiedon perusteella paljon terveyspalveluja tarvitseva ikääntynyt tunnistetaan päivystyksessä? Siinä tulokseksi muodostui paljon terveyspalveluja käyttävän potilaan määritteleminen sekä potilastietojärjestelmiin kirjaamisen ja hyödyntämisen tehostaminen. Toisen syklin tarkoitus oli kehittää tarkistuslista riskipotilaan tunnistamiseen päivystyskeskuksessa. Kehittämiskysymys oli: mitä tarkistuslistassa tulee olla, että se auttaa tunnistamaan paljon terveyspalveluita käyttävät ikääntyneet. Toimintavaiheessa aineistonkeruumetodina 6–3–5 menetelmä. Aineiston analyysinä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Tulokseksi muodostui lääkityksen tarkistus, sosiaaliset syiden selvittäminen, tukipalvelun tarve, päihteidenkäytön selvittäminen, omaisverkosto ja -tuen kartoittaminen, tulo- ja käyntisyy, toimintakykykartoitus, kotiolojen kartoitus, diagnoosien ajantasaisuus, potilastietojärjestelmien kartoitus, hoitosuunnitelma selvitys. Toisen syklin sivusyklinä oli tarkistuslistan pilotointi soveltuvin osin Pohteen päivystyskeskuksessa. Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata moniammatillinen toimintamalli Pohteen Päivystyskeskukseen. Kolmannen syklin kehittämiskysymyksenä oli: millainen moniammatillinen toimintamallin tulee olla, että paljon terveyspalveluita käyttävien iäkkäiden kotiutuminen kehittyy. Aineistonkeruumetodina 6–3–5 menetelmä. Tulokseksi muodostui toimintamallissa vastuuhenkilöt päivystyskeskuksen puolesta, tiedonkulun varmistava sekä tehostaa potilastietojärjestelmien käytön, toimintamallissa varmistutaan potilaan informoinnista ja jatko-hoito-ohjeiden saavutettavuudesta, huomioi yhteistyön omaisten kanssa, kotiolot kartoittava, sidosryhmien kanssa yhteistyötä syventävä. Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata moniammatillisen toimintamallin implementointisuunnitelma. Kehittämiskysymys oli: kuinka moniammatillinen toimintamalli ja siihen kuuluva tarkistuslista implementoidaan käytäntöön. Implementointiprosessi on kuvattu Ottawa – mallin mukaisesti. Mallissa on yksityiskohtaiset vaiheet moniammatillisen toimintamallin täytäntöönpanoprosessille. Moniammatillisen toimintamallin käyttöönotolla voidaan edistää paljon terveyspalveluita käyttävän ikääntyneen kotiutumista. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että olisi hyödyllistä ottaa tarkemmin huomioon monenlaiset kotona asuvan iäkkään terveyteen, toimintakykyyn ja arkeen vaikuttavat tekijät palvelukokonaisuuksia suunniteltaessa. Asiakkaan tarpeenmukaisen perus- ja erityistason hoidon ja palvelujen integroidun ja koordinoidun kokonaisuuden huomioiminen on moniammatillisen toimintamallin tehtävä.
Fetched live from OpenAlex and de-inverted. Abstracts are not stored in this database: the inverted indexes are 8.6 GB of the frame’s 9.3 GB of text, and the host has 13 GB free.
How this classification was reachedexpand
Full frame machine prediction
Teacher imitationNot calibrated prevalence, not ground truth. Human validation pending. The Gemma side is a direct model label for every work in the frame, read from the title-only record. The Codex side is a classifier learned from the 10,348 direct Codex labels and calibrated to design-weighted sample rates; fields without enough sample support carry no Codex call. Candidate is the union of the two sides; consensus is their intersection. These outputs are machine_predicted_unvalidated and are not human labels.
Distilled classifier scores by category (both heads)
| Category | Codex | Gemma |
|---|---|---|
| Metaresearch | 0.003 | 0.005 |
| Meta-epidemiology (narrow) | 0.001 | 0.000 |
| Meta-epidemiology (broad) | 0.001 | 0.001 |
| Bibliometrics | 0.001 | 0.001 |
| Science and technology studies | 0.003 | 0.001 |
| Scholarly communication | 0.007 | 0.004 |
| Open science | 0.001 | 0.005 |
| Research integrity | 0.002 | 0.002 |
| Insufficient payload (model declined to judge) | 0.090 | 0.028 |
Machine scores (provisional)
The two teacher heads of the student model, read on this work. A score orders the frame for review; it never asserts a category, and the validation status ships verbatim with every row.
Baseline scores from an immature model (maturity gate not passed, 7 training rounds). Scores rank; they never assert a category.
score_only:v0-immature-baseline · verbatim from the scoring run: score_only means the number may rank works, and no category label ships from itClassification
machine, unvalidatedMachine predicted; a candidate call from one source (direct Gemma or distilled Codex), not a consensus.
How this classification was reached, model by model and score by score, is at the end of the page under "How this classification was reached".